Yhdessä | Page 22

''Toisissa kouluissa suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus saattavat olla erittäin paljon läsnä virallisessa ja epävirallisessa koulussa, kun taas toisissa kouluissa niiden tärkeys jätetään vähemmälle."

Monikulttuurinen

kouluyhteisö

21

Tuuli Nivala

Meri Rokkonen

Maahanmuutto on iänikuinen ilmiö, mutta se on saanut Suomessa ja muualla Euroopassa uudet siivet allensa nykyisen pakolaiskriisin vuoksi. Tiedotusvälineet ovat tulvillaan pakolaiskriisiin liittyviä uutisia, ja Suomalaisen yhteisön asenteet yleistä maahanmuuttoa kohtaan tuntuvat järkkyvän. Maahanmuuttajanuorten kokemuksia koulusta on tutkittu jonkin verran, mutta viime vuosilta tutkimusta ei ole tehty niin paljoa, että tulokset olisivat välttämättä täysin ajankohtaisia. Pääasiassa tähän mennessä maahanmuuttajat ovat kuitenkin kokeneet suomalaisen koulun ja kouluyhteisön positiiviseksi asiaksi, vaikka jotkut kohtaavatkin etnisyydestä johtuvaa syrjintää ja kiusaamista.

Karjalainen (2014, 34-41) kertoo tutkimustensa perusteella, että suurin osa maahanmuuttajaoppilaista piti koulua hauskana ja mukavana asiana. Monien haastatteluista kävi ilmi tyytyväisyys ja ilo koulua kohtaan, joka koettiin positiivisena paikkana. Ystäväpiiri koettiin tärkeänä, jossa suurimmalla maahanmuuttajaoppilaalla oli kavereina sekä muita maahanmuuttajanuoria että kantaväestöön kuuluvia nuoria. Pääasiallisesti maahanmuuttajanuoret kokevat siis koulun positiivisena asiana, eivätkä he erotu kiusaamistapauksissa merkittävän paljon. Toisaalta, usein saattaa olla hyvin koulukohtaista, miten maahanmuuttajaoppilaat ovat kouluun sopeutuneet ja siellä pärjänneet. Toisissa kouluissa suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus saattavat olla erittäin paljon läsnä virallisessa ja epävirallisessa koulussa, kun taas toisissa kouluissa niiden tärkeys jätetään vähemmälle. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi se jos koulussa ei ole kovin montaa maahanmuuttajaoppilasta, jolloin koulu ei ehkä näe suvaitsevaisuusvalistusta ja tasa-arvokasvatukseen panostusta resurssien vuoksi kannattavana (Immonen-Oikkonen 2010, 88). Lähtökohta on kuitenkin hyvin väärä, ja kaikkea kiusaamista tulisi ehkäistä tarvittavin

keinoin.