9
muovaa nuorten ajatusmalleja, jotka ohjaavat nuoret aikuisuuden polulle. Jos ajatusmallin taustalla on heteronormatiivinen käsitys, nuoret, jotka ovat sen hetkisessä tilanteessa ”hukassa” oman identiteettinsä kanssa, jäävät ulkopuolelle tai vähintäänkin hämmentyvät elämän
suunnastaan.
Koska nuoret rakentavat omaa minuuttaan jo varhaisessa vaiheessa ja kouluyhteisö on mukana vaikuttamassa suurellakin mittakaavalla, opettajien asenteet ja kommentit ovat erityisessä asemassa. ”Tytöttely” ja ”pojittelu”, jaottelu sukupuolten mukaisiin ryhmiin, oppiainekohtainen sukupuolisuosiminen –tai syrjiminen ja oletukset heteroseksuaalisista kiintymyksistä oppilaiden välillä – kaikki voivat vaikuttaa nuorten minäkäsityksen syntymiseen. Opettajat saattavat luoda heteronormatiivisia ajatusmalleja tietoisesti tai tiedostamatta, mutta niiden tunnistaminen olisi kummassa tapauksessa tahansa erityisen
tärkeää.
Kaikki opettajat eivät kuitenkaan niele heteronormatiivisuuden ilmenemismuotoja koulun materiaalissa tai opetuksessa, vaan suhtautuvat niihin kriittisesti (Asikainen 2006, 55). Osa käyttää vaihtoehtoista materiaalia, tai esimerkiksi tarkastelevat oppimateriaalia
kriittisestä tai kyseenalaistavasta näkökulmasta.
Koulukiusaaminen on paljon käsitelty aihe joka koulussa ja tiedotusvälineissä. Usein kiusaamisesta puhuessa aiheen ulkopuolelle kuitenkin jätetään sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevat kysymykset (Asikainen 2006, 57). Sukupuolittunut kiusaaminen saatetaan usein selittää jopa ”luonnollisena” käytöksenä, eivätkä opettajat puutu siksi esimerkiksi nimittelyyn. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä kiusaaminen vaikuttaa olevan vaikea alue opettajille, ja opettajat sekä koulun johto saattavat usein niissä tilanteissa väistää vastuunsa. Tosiasiassa vastuu kiusaamisen käsittelyssä kuuluisi juuri koulun henkilökunnalle.
Sateenkaarinuoren
rankka arki