Koetko, että asuntolassa asuvien nuorten on helppoa kiinnittyä opiskelupaikkakunnalle?
En osaa sanoa Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Kohtalaisen helppoa Melko helppoa Erittäin helppoa Yht.
Nuorisotoimien vastaajat
% 28,1 3,1 25,0 34,4 9,4 0,0 100,0
N 9 1 8 11 3 0 32
Asuntolaohjaajat
% 4,7 0,0 32,8 45,3 17,2 0,0 100,0
N 3 0 21 29 11 0 64
Erityisoppilaitoksissa työskentelevät asuntolaohjaajat
% 7,1 0,0 39,3 35,7 17,9 0,0 100,0
N 2 0 11 10 5 0 28
Muissa oppilaitoksissa työskentelevät asuntolaohjaajat
% 2,8 0,0 27,8 52,8 16,7 0,0 100,0
N 1 0 10 19 6 0 36
Taulukko 11. Opiskelupaikkakunnalle kiinnittyminen.
26
toteaa, että pienellä paikkakunnalla ei välttämättä ole nuoria
houkuttelevaa vapaa-ajan toimintaa. Asuntolaohjaajien
vastauksissa myös hyvinvointi tunnistetaan yhdeksi kiinnittymistä
edistäväksi tekijäksi. Tämä edellyttää asuntoloiden
viihtyvyyteen huomion kiinnittymistä samoin kuin siihen,
että luodaan nuorille kodinomainen ja turvallinen ympäristö
niin asumisen kuin vapaa-ajan viettämisen näkökulmasta.
Ehkä tästä syystä yksi johdon vastaaja nostaa tärkeänä
kiinnittymistä edistävänä tekijänä myös asuntolaohjaajan
läsnäolon. Sekä asuntolaohjaajien että johdon vastauksissa
ystävien puuttuminen ja koti-ikävä, mutta samoin myös turvattomuuden
tunne saattavat toimia kiinnittymisen esteenä.
Yhden nuorisotoimien vastaajan mukaan esteenä on se, jos
”nuorilla ei ole mitään kosketuspintaa paikallisiin palveluihin
ja ihmisiin”. Varsinkin erityisoppilaitoksessa toimivat asuntolaohjaajat
nostavat esille useamman kysymyksen kohdalla
avoimissa vastauksissa erityisopiskelijoiden toisaalta erilaiset
sosiaaliset taidot ja erityistarpeet, mutta toisaalta myös
kiusaamisen ja kielteisen ympäristön merkityksen. Lisäksi
kielitaito saattaa olla merkittävä osallistumisen este.
Usea vastaaja sekä asuntolaohjaajista ja koulutuksen järjestäjien
johdosta että kunnallisten nuorisotoimien vastaajista
nostaa esille kiinnittymistä edistävänä tekijänä myös paikkakunnalle
työllistymisen tai päinvastaisesti esteenä työpaikkojen
puuttumisen. Tämä on kiinnostava tapa ymmärtää
työelämään kiinnittyminen tärkeänä nuorten osallisuutta
edistävänä muotona, joka toisaalta myötäilee tutkimuksia,
joiden mukaan nuorten pitkittynyt työttömyys tai lyhyeksi
jäänyt koulutusura vaikuttavat nuoren mahdollisuuksiin
toimia yhteiskunnassa (Ristikari ym. 2016, 16, 29). Toisaalta
se voidaan myös nähdä hyvin kapeana ja toisintavan hyvin
palkkatyökeskeistä ajattelutapaa, jossa ei välttämättä palkkatyön
rinnalla tunnisteta muunlaisen osallisuuden mahdollisuuksien
merkitystä nuoren yhteiskunnallisen kiinnittymisen
takaajana (Ågren, Pietilä & Rättilä 2020, 157–158). Yhteisöllisten
ja osallisuutta edistävien toimintojen tarjoaminen on
kuitenkin merkittävä nuorten yhteiskunnallista toimijuutta
edistävä tekijä – varsinkin silloin, jos koulutukseen tai työhön
kiinnittyminen ei ole mahdollista (ks. esim. Ristikari ym.
2016, 104). Tästä syystä harrastustoiminnan ja palkkatyön
rinnalla vaihtoehtoisten osallisuuden tapojen tarjoaminen
on nuorten hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta merkityksellistä,
mutta tätä ei aina yhteiskunnan tasolla tunnisteta
(Edgell & Graham 2017, 1205). Osin työelämän korostuminen
vastauksissa saattaa osoittaa myös sen, että kysymyksen
muotoilua ei ymmärretty niinkään kunnallisten nuorisotoimien
ja asuntolatoiminnan yhteistyön näkökulmasta, vaan
laajemmin yhteiskunnallisen kiinnittymisen näkökulmasta.
Ehkä itse kysymyksen asettelu olisi voinut olla tarkempi.
Kuten saavutettavuudessa, kiinnittymistä estävät ja edistävät
vastaajien mukaan myös yksinkertaisesti rakenteelliset tekijät
ja organisaatioiden resurssit sekä tiedonkulun esteet ja toisaalta
myös palveluiden saatavuus asuinkunnassa. Asuntoloissa
saattaa olla kiellettyä viettää aikaa viikonloppuisin, ne
voivat ovat syrjässä, ja niistä saattaa olla hankala liikkua kunnan
palveluihin. Toisaalta ammatillisissa erityisoppilaitoksissa
kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollista itsenäisesti liikkua
kunnan alueella. Asuntolassa asuminen on myös väliaikaista.
Tiedonkulun ja palveluiden saatavuuden näkökulmasta
olennainen tekijä on vastausten perusteella paikkakunnan ja