”Valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa nuoren on hyvä
kasvaa ja harjoitella omia sosiaalisia taitojaan.”
Kun asuntolaohjaajia pyydetään avaamaan vielä tarkemmin
hyötyjä, korostuu entisestään sosiaalisten taitojen tukeminen
ja mielekäs tekeminen:
”Nuorisotyön kautta opiskelijoilla olisi mahdollisuus löytää
itselleen uusia ystävyyssuhteita, näin estää syrjäytymistä,
sekä keksiä järjellistä tekemistä vapaa-ajalle.”
Toisaalta samalla on mahdollista tehdä asuntolassa asuville
nuorille kunnan nuorisotyötä tunnetuksi ja edistää kunnan
alueen moniammatillista yhteistyötä:
”Osaamisen jakaminen ammattilaisten näkökulmasta ja
kokemusten saaminen opiskelijanäkökulmasta on tärkeää.”
Yhteistyön hyötynä nähdään nimenomaan ammatillinen tuki:
”Yhteistyö nuorisotyön kanssa voisi varmaankin antaa tukea
ohjaajan työhön silloin tällöin. Asuntolaohjaajana kaipaisin
työhöni eniten henkistä tukea ja siihen sopii jo salassapitovelvollisuudenkin
takia paremmin koulun opiskelijahuoltoryhmä.
Uusia ideoita voisi toki jakaa, eikä verkostoitumisesta koskaan
haittaa ole.”
Näiden lisäksi myös asuntolaohjaajien vastauksissa nousee
esille resurssien jakaminen, yhteistyöstä saadaan lisäkäsiä
toimimaan nuorten kanssa ja mahdollisesti myös jakamaan
kustannuksia:
”Saisimme jaettua resursseja” ja
”Ylimääräisiä käsiä ja henkilöitä ratkomassa asioita, monta
katsontakantaa”.
Hyödyllisyyttä koskevat laadulliset tulokset on jälleen koottu
alla olevaan taulukkoon.
Yhteenveto
Yhteistyön
hyödyt
Kunnallisten nuorisotoimien
vastaajat
Osallisuuden edistäminen
� paikkakunnalle kiinnittyminen
� mielekäs tekeminen
� sosiaaliset suhteet
Yhteinen kohderyhmä
Tiedon ja vastuun jako
� tietoisuus nuorista
� ennaltaehkäisevä työ
� nuorisotoimi tutuksi
� nuorten tavoittaminen
Oppilaitosten asuntolatoiminnasta
vastaavat johdon edustajat
Osallisuuden edistäminen
� mielekäs tekeminen
� sosiaaliset suhteet
Nuorisotyön asiantuntijuuden
hyödyntäminen
� resurssien jakaminen
� osaamisen ja tiedon jakaminen
� nuorten kohtaaminen
Asuntolaohjaajat
Osallisuuden edistäminen
� paikkakunnalle kiinnittyminen
� mielekäs tekeminen
� sosiaaliset suhteet
Nuorisotyön asiantuntijuuden
hyödyntäminen
� resurssien jakaminen
� moniammatillinen yhteistyö
Nuorisotyön tunnetuksi tekeminen
� matalampi kynnys osallistumiseen
25
4.5.2 Opiskelupaikkakunnalle
kiinnittyminen
Kyselyissä tiedusteltiin kunnallisten nuorisotoimien edustajilta
ja asuntolaohjaajilta, millaisina he näkevät asuntolassa
asuvien nuorten mahdollisuudet opiskelupaikkakunnalle
kiinnittymiseen (taulukko 11). Lähes joka kolmas kunnallisten
nuorisotoimien vastaajista kokee, että asuntolassa
majoittuvien nuorten on vaikeaa tai erittäin vaikeaa kiinnittyä
opiskelupaikkakunnalle. Asuntolaohjaajista taas joka kolmas
pitää kiinnittymistä melko vaikeana, mutta toisaalta lähes
joka viides pitää sitä helppona. Sekä erityisoppilaitosten että
muiden oppilaitosten asuntolaohjaajista noin joka kuudes
(n. 17 %) on sitä mieltä, että nuorten on helppoa kiinnittyä
opiskelupaikkakunnalle.
Sekä kunnallisten nuorisotoimien vastaajat, koulutuksen
järjestäjien johto että asuntolaohjaajat tuovat avoimissa
vastauksissaan esiin osallisuuden edistämisen merkityksen
paikkakunnalle kiinnittymisessä. Tiivis yhteisö, ystävät (seurustelukumppanit,
asuntolapaikkakunnalla asuvat ystävät,
uudet ystävät) ja heiltä saatava vertaistuki toimivat tärkeinä
kiinnittymistä edistävinä tekijöinä. Yksi nuorisotoimien vastaaja
toteaakin näin:
”Varmasti oma sosiaalinen ympäristö tärkein ja kunnan
mielekkyys nuoren kannalta ja se, että saisi helposti apua sitä
tarvitessaan.”
Lisäksi mielekäs tekeminen, paikkakunnan monipuoliset harrastemahdollisuudet
ja vapaa-ajantoiminta edistävät luontevalla
tavalla kiinnittymistä. Muutama nuorisotoimien vastaaja