Koetko, että yhteistyö kunnan nuorisotoimen kanssa edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta opiskelupaikkakunnalla?
En osaa sanoa Ei lainkaan Melko vähän Kohtalaisesti Melko paljon Erittäin paljon Yht.
Nuorisotoimien vastaajat
% 18,8 0,0 0,0 31,3 25,0 25,0 100,0
N 6 0 0 10 8 8 32
Asuntolaohjaajat
% 12,5 3,1 12,5 29,7 26,6 15,6 100,0
N 8 2 8 19 17 10 64
Erityisoppilaitoksissa työskentelevät asuntolaohjaajat
% 25,0 0,0 7,1 28,6 28,6 10,7 100,0
N 7 0 2 8 8 3 28
Muissa oppilaitoksissa työskentelevät asuntolaohjaajat
% 2,8 5,6 16,7 30,6 25,0 19,4 100,0
N 1 2 6 11 9 7 36
Taulukko 10. Yhteistyön merkitys nuorten hyvinvoinnille ja osallisuudelle.
24
Vastaajaryhmiltä tiedusteltiin yhteistyön hyödyllisyydestä
myös avoimilla kysymyksillä. Kunnallisten nuorisotoimien
edustajien vastausten perusteella yhteistyö asuntoloiden
kanssa edistää nuorten osallisuutta – se tarjoaa mielekästä
tekemistä ja edistää paikkakunnalle kiinnittymistä:
”Nuori keskiössä, eli yhdessä ja erikseen, mietitään vapaaajan
toimintoja nuorille. On tärkeää, että nuorella on koulun
lisäksi järkevää tekemistä opiskelupaikkakunnalla. Järkevän
vapaa-ajan toiminnan kautta myös monesti sosiaaliset suhteet
paranevat ja tunne että paikkakunnalla on hyvä olla.”
Vastaajien mukaan asuntolassa asuvat nuoret tarvitsevat paikkakunnalla
osallistavaa toimintaa siinä missä muutkin kunnan
nuoret, asuntolan kanssa on sama kohderyhmä ja toisaalta
yhteistyöllä voidaan lisätä kunnan nuorisotoimen palveluita
hyödyntävien määrää. Matalan kynnyksen palvelujen
tarjoaminen ja nuorisotyön asiantuntijuuden ja verkostomaisen
työskentelyn tarjoaminen lisää myös asuntolaohjaajien
työhyvinvointia ja toimii tärkeänä vertaistukena, kuten eräs
nuorisotoimen vastaaja toteaa:
”Asuntolaohjaajien palautteen mukaan asuntolatyön verkoston
muodostumisella on ollut heille suuri vertaistuellinen
merkitys. Asuntoloiden työntekijät ovat kaikki eri organisaatioiden
alaisuudessa eivätkä he ole tunteneet toisiaan
aiemmin. Kollegoiden tapaaminen on koettu voimavarana
toimenkuvassa, joka eroaa mm. työajoiltaan merkittävästi
muista oman organisaation työntekijöistä. Yhteistyö nuorisotyöntekijöiden
kanssa on myös luontevaa, koska työajoissa ei
ole merkittäviä eroja (esim. nuoriso-ohjaajat tekevät pääasiallisesti
iltatyötä nuorisotiloilla). Myös nuorisotyön puolella on
saatu onnistumisen kokemuksia ja uusia tuttavuuksia nuorten
kanssa asuntolatyön myötä. Asuntolatyöstä on muodostumassa
luonteva osa muuta oppilaitosyhteistyötä. Nuorilla on
selkeästi tarve aikuisten ajalle ja nuorisotyöntekijät ovat hyvä
tuki asuntolaohjaajille tässä suhteessa.”
Tarkemmin avoimella kysymyksellä kysyttäessä nuorisotoimen
vastaajien vastauksissa toistuu kokonaisvaltaisen tuen
tarjoaminen: nuorelle on paikkakunnalla useampia aikuisia,
jotka tietävät, missä mennään. Tukiverkosto on vahvempi ja
samalla vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä kunnassa. Samalla
tehdään nuorisotyötä kunnan alueella nuorille tutuksi
ja tavoitetaan nuoria monipuolisemmin. Tämä edellyttää
hyvää tiedonkulkua, niin, että sekä asuntolassa majoittuvat
nuoret että asuntolaohjaajat ovat tietoisia tarjotuista palveluista
ja yhteistyö toteutuu matalalla kynnyksellä.
Koulutuksen järjestäjien johdon vastauksissa hyödyksi kuvaillaan
myös mielekkään ja monipuolisen vapaa-ajantoiminnan
tarjonta. Yhteisellä vapaa-ajantoiminnan koordinoimisella
toimintaan voidaan innostaa mukaan useampia nuoria:
”Ulkopuolinen vetäjä harrasteisiin varmaankin toisi osallistujia
enemmän harrasteisiin ja harrastevalikoimakin laajentuisi
ja kustannuksia voisi jakaa.”
Toisaalta johdon näkökulmasta yhteistyö auttaa jakamaan
resursseja ja mahdollistaa nuorisotyön osaamisen hyödyntämisen.
Asuntolaohjaajien vastauksissa hyödyiksi nähdään,
pitkälti samoin kuin nuorisotoimen vastauksissa, nuorten
hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tukemalla sosiaalisia
suhteita ja yhteisöllisyyttä, tarjoamalla monipuolista
vapaa-ajantoimintaa sekä edistämällä suvaitsevaisuuden ja
avoimuuden ilmapiiriä: