Toimiva asuntola nuorille (18.6.2020) | Page 27

alueen tunteminen ja hyvät kulkuyhteydet. Nuorisotoimien vastauksissa ehdotetaankin yhteisiä aloituspäiviä, joissa voidaan tutustua kunnan palveluihin ja tehdä nuorisotyön avulla kunnan palveluita tutuksi. Tälle ehkä on tarvetta, sillä muissa asuntolaohjaajien vastauksissa on noussut esiin esimerkiksi se, että asuntolaohjaaja ei itse välttämättä ole kunnan asukas eikä näin ollen tietoinen kunnan palveluista. Pienen paikkakunnan näkökulmasta kiinnostavaa on erään asuntolaohjaajan toteamus: ”En halua, että he kiinnittyvät opiskelupaikkakunnalle, sillä tämä on pieni paikkakunta ja meillä on vuosittain paljon opiskelijoita. Parempi, että he palaavat kotipaikkakunnilleen tai muuttavat haluamaansa paikkaan (joskus täältä löytyneen poika-/tyttöystävän kanssa).” Toinen asuntolaohjaaja toteaa kiinnittymisen mahdollisuuksista taas näin: ”Miksi pitää kiinnittyä, tämä on opiskelupaikkakunta.” Kommentit osoittavat, että opiskelupaikkakunnalle kiinnittymistä ei välttämättä nähdä nuorisokasvatuksen ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta, vaan ajatukset koskevat pikemminkin valmistumisen jälkeistä aikaa ja työllistymistä. Tätä voi selittää asuntolaohjaajien vaihtelevat kokemukset nuorisotyön kentältä tai yhteistyöstä nuorisotyön kanssa. Tämän tietoisuuden lisääminen on kuitenkin olennaista, jotta nuorisotyön kanssa tehtävän yhteistyön merkitys ymmärretään ja sille olisi hedelmällinen maaperä oppilaitoksissa. Määrällisten vastausten perusteella on hankalaa tehdä tulkintoja. Melkein joka viides (17 %) asuntolaohjaajista näkee paikkakunnalle kiinnittymisen helppona, nuorisotoimien vastaajista tätä mieltä on noin joka kymmenes (9 %). Joka kolmas nuorisotoimen vastaaja ei osannut vastata kysymykseen, joka saattaa johtua vähäisestä kontaktista asuntolassa asuviin nuoriin ja asuntolatoiminnan tuntemisesta. Vaikka syvempää analyysia tai vertailua aiheesta ei vähäisen aineiston vuoksi pysty tekemään, voi sen varovaisesti tulkita kertovan ehkä enemmän yksittäisten vastaajien eikä niinkään vastaajaryhmien – eli asuntolaohjaajien tai kunnallisten nuorisotoimien vastaajien – erilaisesta tavasta tai hankaluudesta tulkita yhteiskuntaan kiinnittymisen merkitystä. 27