yhteyksiä yksilöiden hyvinvointiin. Myönteisten kokemusten
tiedetään rakentavan nuorten sosiaalista pääomaa.
Kuulumisen käsitettä koskevan teoreettisen keskustelun
mukaan nuoren yhteisöllisen kuulumisen tunnetta vahvistaa
se, että nuori kokee ryhmän turvalliseksi ja itsensä sen merkitykselliseksi
osaksi (Anthias 2006, 21). Ehkä tästä syystä on
tärkeä kiinnittää erityisesti erityisopiskelijoiden vastauksissa
toistuvaan tekijään: jos harrastetoimintaan ei uskalleta tai haluta
osallistua, tai jos sitä ei koeta omaksi, se on jo itsessään
este nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin toteutumiselle (vrt.
Gretschel 2011, 22–23). Asuntolatoiminnalla ja kunnallisilla
nuorisotoimilla on tärkeä tehtävä varmistaa, että jokaisella
nuorella on helppo tulla mukaan toimintaan ja että kaikilla on
mahdollisuus valita oma tapansa osallistua. Tässä tärkeässä
tehtävässä vastuuta voidaan jakaa yhteistyöllä, joka varmistaa
nuorten kokonaisvaltaisen kohtaamisen ja myös tarjoaa
tärkeää vertaistukea asuntolatoimintaan.
Kirjallisuus
34
Af Ursin P. (2019) Osallisuuden monet muodot nuoruudessa.
Nuorisotutkimuksen Studia Generalia -luentosarja: Nuorisotutkimuksen
kentillä. YUNET – Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto,
3.4.–2.5.2019.
Anthias F. (2006) Belongings in a Globalising and Unequal World:
Rethinking Translocations. N. Yuval-Davies (toim.) The Situated
Politics of Belonging. London: SAGE Publications, 17–31.
Asuntolatoiminnan käsikirja (2018) http://sakury.fi/
tiedostopankki/80-Hyvinvointiverkosto/12%20Asuntolatoiminta/
Asuntolatoiminnan-kasikirja_v5.pdf. (30.4.2020.)
Braun V. & Clarke V. (2006) Using thematic analysis in psychology,
Qualitative Research in Psychology 3 (2), 77–101.
Butler R. & Muir K. (2017) Young people’s education biographies:
family relationships, social capital and belonging. Journal of Youth
Studies 20 (3), 316–331.
Cederlöf P. (2017) Eetos, ihminen ja etiikka – näkökulmia nuorisotyöstä
ja nuorisotyölle. Teoksessa T. Hoikkala & J. Kuivakangas
(toim.) Kenen nuorisotyö? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet.
Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 42, 52–74.
https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/12/hoikkalakuivakangas-kenen-nuorisotyo.pdf.
(14.4.2020.)
Cuervo H. & Wyn J. (2014) Reflections on the use of spatial and
relational metaphors in youth studies. Journal of Youth Studies 17
(7), 901–915.
Cuervo H. & Wyn J. (2017) A Longitudinal Analysis of Belonging:
Temporal, Performative and Relational Practices by Young People
in Rural Australia. YOUNG 25 (3), 219–234.
Edgell V. & Graham H. (2017) A Capability Approach to Unemployed
Young People’s Voice and Agency in the Development and
Implementation of Employment Activation Policies. Social Policy &
Administration 51 (7), 1191–1209.
Fabiansson C. (2015) Young people’s societal belonging and
perception of social status within networks. Rural Society 24 (1),
85–105.
Gretcshel, A. (2011) Nuorisotalo mahdollistavana lähiyhteisönä
– Nuorten näkökulma. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus,
julkaisuja 3/2011 & Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura,
verkkojulkaisuja 41. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/
images/julkaisuja/nuorisotalo.pdf. (29.4.2020.)
Gretschel A. & Myllyniemi S. (2017) Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa
ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta
ja julkisista palveluista. Nuorisobarometrin erillisnäyte/
aineistonkeruu. https://urly.fi/RLT. (14.4.2020.)
Haanpää L. (2019) Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja
147. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/
harrastustakuu_digi_final.pdf. (15.4.2020.)
Hakanen T., Myllyniemi S. & Salasuo M. (2019) Oikeus liikkua.
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Teoksessa T. Hakaniemi,
S. Myllyniemi & M. Salasuo (toim.) Oikeus liikkua. Lasten ja
nuorten vapaa-aikatutkimus 2018, 9–80. https://tietoanuorista.fi/
wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf.
(15.4.2020.)
Kantomaa M., Syväoja H. & Tammelin T. (2013) Liikunta – hyödyntämätön
voimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta &
Tiede 50:4, 12–17.
Kiilakoski T. (2012) Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Tilannekatsaus
– Marraskuu 2012. Opetushallitus. Muistiot 2012:6.
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/144743_
koulu_nuorten_nakemana_ja_kokemana_2.pdf. (15.4.2020.)
Kiilakoski T. (2014) Kommenttipuheenvuoro: Pilareiden varassa.
Nuorisotutkimus 32 (2), 60–70.