33
paikkakunnilla, joilla yhteistyö toimii, ”asuntolaohjaaja tiedottaa
nuorisotoimea asuntolanuorten palveluiden tarpeista
ja niihin pyritään vastaamaan mahdollisimman ripeästi ja
monipuolisesti”.
Ammatillisten oppilaitosten asuntolat ovat tärkeä yhteistyötaho
moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta nuorisotoimelle
ja päinvastoin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevän työn
näkökulmasta useampi vastaaja nostaa esiin tiedonvaihdon
asiakkaista. Nuorisotyö onkin osassa oppilaitoksista tärkeä
osa opiskeluhuoltoa. Varsinkin etsivät työntekijät ovat mukana
asuntolassa asuvien nuorten hyvinvointiin liittyvissä asioissa,
ja osan vastaajista mukaan he myös vierailevat asuntoloissa
esittäytymässä tai tapaamassa asiakkaitaan. Monialaisen yhteistyön
synnyttäminen oppilaitosten asuntoloiden kanssa on
kiinnostava kysymys Nuorisolain (1285/2016) näkökulmasta.
Lain yhdeksännen pykälän mukaan kunnassa tulee olla
ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä,
joka muun muassa edistää nuorille suunnattujen palveluiden
yhteensovittamista ja ylipäänsä yhteistyötä nuorisotoiminnan
toteuttamiseksi. Kunnallisten nuorisotoimien näkökulmasta
nousee kysymys, onko monialaiseen työhön ja sen suuntautumiseen
sisällytetty myös asuntolassa asuvat nuoret?
Lopuksi
Sosiaalisilla ryhmillä on suuri merkitys nuorille. Niiden kautta
saadut positiiviset kokemukset rakentavat nuorten luottamusta,
innostusta ja turvallisuuden kokemusta, ja samalla ne
edistävät nuorten sosiaalisen osallisuuden taitoja (Maunu &
Kiilakoski 2018, 125). Esimerkiksi liikunnasta saadun sosiaalisen
vuorovaikutuksen on todettu olevan yhteydessä nuorten
ryhmätyötaitojen kehittymiseen ja edistävän yhteisöllisyyden
ja turvallisuuden ilmapiirin kehittymistä oppilaitosympäristössä
(Kantomaa, Syväoja & Tammelin 2013, 14). Antti Maunun
ja Tomi Kiilakosken mukaan sosiaalisen osallisuuden taitojen
kehittyminen kaipaa kuitenkin rinnalleen ohjausta, asuntolaohjaajan,
nuorisotyöntekijän tai kenen tahansa kasvatusta
tuntevan aikuisen tukea, mikä taas edellyttää kasvatuksesta
vastaavan aikuisen osallisuuteen liittyvien valmiuksien ja resurssien
takaamista (Maunu & Kiilakoski 2018, 125–126). Yhteistyö
kunnan nuorisotoimen kanssa voisi tuoda selvityksen
perusteella tärkeää vertaistukea tai lisäresurssia asuntoloihin
nuorten osallisuuden edistämiseen. Petri Cederlöfin (2017,
60) mukaan nuorisotyötä ajavilla arvoilla eli yhteisöllisyydellä,
sosiaalisella kanssakäymisellä ja elämysten kokemuksella –
jotka ohjaavat myös asuntolatoimintaa – on osoitettu olevan