4. Tulokset
10
Seuraavaksi tarkastellaan kyselyiden tuloksia. Tuloksissa esitellään
muun muassa yhteistyön nykyistä tilaa, ammatillisten
oppilaitosten asuntoloissa majoittuvien nuorten näkemyksiä
tarjotusta vapaa-ajantoiminnasta sekä vastaajaryhmien
näkemyksiä yhteistyötä edistävistä ja estävistä tekijöistä ja
yhteistyön hyödyistä. Tulosten tarkempi pohdinta sisältyy
yhteenvetolukuun, jossa esitetään niihin pohjautuen suosituksia
kunnan nuorisotoimen ja asuntolatoiminnan yhteistyön
kehittämiselle jatkossa.
4.1 Yhteistyön nykytila
Kunnallisten nuorisotoimien vastaajista 47 prosenttia (N=15)
ilmoittaa, että kunta tekee yhteistyötä paikallisen ammatillisen
oppilaitoksen asuntolan kanssa. Yli puolet vastaajista ei
tee yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien johdosta
yhdeksän vastaajaa viidestätoista ilmoittaa koulutuksen
järjestäjän tekevän yhteistyötä kunnan nuorisotoimen kanssa.
Erityisoppilaitoksista yhteistyötä tekee yksi koulutuksen
järjestäjä ja muista oppilaitoksista kahdeksan. Asuntolaohjaajista
taas 41 prosenttia (N=26) ilmoittaa, että koulutuksen
järjestäjä tekee yhteistyötä kunnan nuorisotoimen kanssa.
Toisin sanoen kaikista vastaajaryhmistä noin puolella vaikuttaisi
olevan yhteistyötä. Erityisoppilaitosten osalta yhteistyötä
tekee viisi asuntolaohjaajaa, muista oppilaitoksista 21.
Tämän lisäksi vastaajilta tiedusteltiin yhteistyön säännöllisyydestä
sekä sujuvuudesta. Noin puolet nuorisotoimien
vastaajista on sitä mieltä, että yhteistyötä tehdään säännöllisesti.
Asuntolaohjaajat ilmoittavat tekevänsä yhteistyötä
pääosin kuukausittain (42 %) tai jopa puolivuosittain (35 %).
Asuntolaohjaajien ja nuorisotoimien vastauksia on hankala
verrata, sillä säännöllisyyden määrittelyä ei pysty arvioimaan.
Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että varsinkin asuntoloissa
yhteistyö olisi satunnaisempaa. Joka tapauksessa, asuntolaohjaajat
vaikuttaisivat kokevan yhteistyön sujuvammaksi kuin
nuoriso-ohjaajat, joista suuri osa pitää yhteistyötä kohtalaisen
sujuvana (ks. taulukko 1).
Avoimet vastaukset kuvaavat mielenkiintoisesti toisaalta
yhteistyön moninaisuutta, toisaalta taas sitä, kuinka yhtenevät
käsitykset yhteistyöstä eri vastaajaryhmillä on. Sekä
asuntolaohjaajat että nuorisotyöntekijät luettelevat yhteistyön
muodoiksi toimivan tiedottamisen, yhteisen toiminnan
järjestämisen sekä nuorisotyön osaamisen (infot tarjotuista
palveluista, tuki yhteisöllisten ja ryhmäyttävien toimintojen
toteuttamiseen) hyödyntämisen. Asuntolaohjaajat kokevat
tiedottamisen olevan tapahtumatiedottamista, yhteisiä tapaamisia
tai etsivän nuorisotyön hyödyntämistä. Nuorisotoimien
vastaajat avaavat tiedottamista laajemmin verkostoyhteistyön
kautta. Tästä nousee esimerkkinä hankerahoituksella toteutettu
asuntolatyön verkosto:
”Nuorisopalveluilla on käynnissä nuorten asumiseen liittyvä
hanke, jonka yhteisöpedagogi ylläpitää asuntolatyön verkostoa.
Verkostoon kuuluu asuntolaohjaajia, nuorisotyöntekijöitä
ja kuraattoreita sekä muutama lähiesimies.”
Kaksi asuntolaohjaajaa mainitsee, että heillä nuorisotyöntekijä
on mukana opiskeluhuoltoryhmässä. Toisaalta sekä
asuntolaohjaajien että nuorisotoimien vastaajien vastaukset
osoittavat, että yleisimmät tiedottamisen ja tiedonvaihdon
muodot saattavat olla pääasiassa joko nuorisotyöntekijöiden
vierailuja asuntoloihin tai asuntolassa asuvien nuorten nuorisotoimen
tiloihin tutustumista. Yhteinen toiminta toteutuukin
pääasiassa nuorisotyöntekijöiden toteuttamina infoina (nuorisotyöstä)
tai teemailtoina, osa toteuttaa yhteistyössä myös
tapahtumapäiviä tai muuta harrastetoimintaa. Valtaosassa
vastauksissa kuvataan, että asuntolassa asuvien nuorten on
mahdollista käydä nuorisotilalla ja hyötyä siten kunnan nuorisotyön
palveluista, tosin tämäkään ei ole itsestäänselvyys.
Osa nuoriso-ohjaajista korostaa, että heidän kunnassansa
nuorisotyön palvelut ovat tarjolla vain kunnan omille nuorille.
Oppilaitoksen johdon vastaukset eivät juurikaan eroa asuntolaohjaajien
vastauksista.
Millä vastaajat sitten perustelevat yhteistyön puuttumista?
Sekä kunnallisten nuorisotoimien vastaajat, asuntolaohjaajat
että johdon edustajat mainitsevat syyksi tiedonkulun
ongelmat: informaatio ei kulje, kontakteja ei ole tai ne ovat
vaihtuneet tai yhteistyö on jostain syystä hiipunut. Yhteistyö
saattaa olla myös jäänyt suunnittelun tasolle tai siitä ei ole
osattu keskustella. Asuntolaohjaajien avoimissa vastauksissa
ehdotetaan ratkaisuksi vastuuhenkilöiden nimeämistä:
”Jonkinlaista yhteistyötä on joskus ja aika-ajoin ollut,
mutta tällä hetkellä ei. Aktiivisuutta kummaltakaan taholta ei
varmaankaan ole riittävästi. Tähän varmaan tarvitsisi nimetä
vastuuhenkilöt pyörittämään yhteistyötä molemmin puolin.”
Toisaalta syynä saattavat olla yksinkertaisesti resurssien puute
tai rakenteelliset esteet. Näistä jokainen vastaajaryhmä tuo