poiskarsiutuneista oppilaitoksista oli opiskelijamäärältään
pieniä. Myös urheiluopistot rajattiin selvityksestä pois, sillä
näissä oppilaitoksissa asuminen on maksullista ja asuntolatoiminta
eri tavalla resursoitua kuin muissa ammatillisissa
oppilaitoksissa.
Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän
raportin perusteella valikoituneista koulutuksen
järjestäjistä kartoitettiin verkkosivujen avulla kunnat, joissa
koulutuksen järjestäjällä on toimintaa ja mahdollisesti myös
asuntolatoimintaa. Jos asuntolan sijainteja ei ollut löydettävissä
koulutuksen järjestäjän verkkosivuilta, listattiin mukaan
kaikki kunnat, joissa koulutuksen järjestäjällä on yksikkö
tai toimipiste. Mainittujen kuntien nuorisotoimille (N=125)
lähetettiin sähköinen kysely Suomen Kuntaliiton kautta.
Kunnallisten nuorisotoimien edustajilta vastauksia saatiin
43 eri kunnasta. Yksitoista kunnan vastaajaa ilmoitti, että
kunnassa ei ole ammatillisen oppilaitoksen asuntolatoimintaa.
Nuorisotoimista saatuja vastauksia on käsitelty vain
niiden kuntien osalta, joissa on asuntolatoimintaa. Ammatillisen
koulutuksen järjestäjien puolelta saatiin 15 johdon,
64 asuntolaohjaajan ja 294 asuntolassa asuvan nuoren
vastausta. Ruotsinkielisiin kyselyihin ei saatu yhtään vastausta.
Koulutuksen järjestäjien vastaajaryhmille lähetetyissä
kyselyissä ei tiedusteltu koulutuksen järjestäjän nimeä tai
vastaajan sijaintikuntaa. Tästä syystä ei tiedetä, onko samalta
koulutuksen järjestäjältä vastannut useampi vastaaja eikä
näin ollen tiedetä, kuinka moni koulutuksen järjestäjä oli
kyselyissä edustettuna.
Kyselyaineistojen avoimia kysymyksiä analysoitiin luokittelemalla
vastaukset eri teemojen alle. Pääteemojen identifioimisen
jälkeen vastauksista muodostettiin teemakarttoja
(miellekarttoja), joiden avulla eri vastaajaryhmien vastauksia
oli helpompi vertailla (ks. Braun & Clarke 2006). Koska
vastauksia tuli etenkin kunnallisista nuorisotoimista, asuntolaohjaajilta
ja oppilaitosten johdolta suhteellisen vähän,
vastausten laadullinen tarkastelu osoittautui määrällistä analyysia
kiinnostavammaksi. Vastauskadon vuoksi myöskään
muuttujien välisiä riippuvuuksia ei voitu analysoida luotettavasti.
Raportissa aineistoa esitellään määrällisesti pääosin
yksinkertaisilla frekvenssitaulukoilla.
Vastaajien taustatekijät
Kunnallisille nuorisotoimille lähetettyyn kyselyyn vastanneista
kunnista yksitoista on alle 10 000 asukkaan kuntia,
kaksitoista 10 000–25 000 asukkaan kuntia, viisi 25 000–
50 000 asukkaan kuntia ja neljä yli 50 000 asukkaan kuntia.
Asuntolassa asuville nuorille työstettyyn kyselyyn vastanneista
asuntolassa asuvista nuorista melkein puolet on
asunut asuntolassa alle vuoden (N=140, 48 %), 28 prosenttia
1–2 vuotta (N=83) ja noin joka neljäs yli kaksi vuotta
(N=70). Näistä vastaajista 65 prosenttia on 17–19-vuotiaita,
27 prosenttia 20–24 vuotta ja 6 prosenttia yli 25-vuotiaita.
Kyselyyn vastanneista asuntolassa asuvista nuorista lähes
puolet (N=143, 49 %) opiskelee erityisoppilaitoksessa.
Asuntolaohjaajille suunnattuun kyselyyn vastanneista asuntolaohjaajista
13 edustaa pieniä asuntoloita (alle 50 asukasta),
puolella vastaajista on 50–100 asukasta asuntolassa
(N=32), kuudellatoista 100–200 asukasta ja kaksi vastaajaa
edustaa yli 200 asukkaan asuntolaa. Lisäksi vastanneista
asuntolaohjaajista melkein puolet (44 %) eli 28 vastaajaa
työskentelee erityisoppilaitoksessa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien asuntolatoiminnasta
vastanneiden johdon edustajien kyselyyn vastanneista johdon
edustajista kuusi edustaa koulutuksen järjestäjiä, joilla
on 1–2 asuntolaa, viisi koulutuksen järjestäjiä, joilla on 3–4
asuntolaa, ja neljä koulutuksen järjestäjiä, joilla on viisi asuntolaa.
Kuudella koulutuksen järjestäjällä asuu asuntoloissa
alle sata opiskelijaa, kolmella 100–200 opiskelijaa, kolmella
200–300 opiskelijaa ja kolmella yli 200 opiskelijaa. Johdon
osalta neljä vastaajaa edustaa erityisoppilaitoksia.
Erityisoppilaitosten edustus vastauksissa tulee huomioida
arvioitaessa selvityksen tulosten luotettavuutta. Niissä asuntolatoimintaan
ja ohjaukseen panostetaan erityisen paljon
opiskelijoiden erityistarpeiden vuoksi (ks. esim. Vehviläinen
2016, 33, 37). Tästä syystä erityisopiskelijoiden ja ammatillisten
erityisoppilaitosten asuntolaohjaajien vastaukset
asuntolaohjaajien kyselyyn saattavat osin vääristää tuloksia
(yhteistyö nuorisotoimien kanssa arvioidaan toimivammaksi
tai toimimattomammaksi kuin muissa oppilaitoksissa).
Määrällisesti aineistoa on eritelty vertailemalla erityisoppilaitosten
ja muiden ammatillisten oppilaitosten vastauksia
toisiinsa.
9
1 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä, vos.oph.fi/rap. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä on osa kuntien, kuntayhtymien
ja yksityisten koulutuksen järjestäjien valtionosuusjärjestelmää. Rahoitusjärjestelmän raporteista saa tietoa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta,
toiminnan kustannuksista, tuloista sekä rahoituksen perusteena olevista suoritteista (oph.fi/fi/valtionosuudet)