TEKSTI
KARI A. HINTIKKA
KUVA
futureimagebank
JESPERI:ssä kehitettiin
hankekäytäntöjä
J
atkoselvitys ESR-rakennerahoitteisten
hankkeiden portaaliselvitykselle eli
JESPERI-hanke selvitti ESR-hanketoimijoiden nettitarpeita nykyiselle ja tulevalle
hankekaudelle. Suomen eOppimiskeskus
ry:n tekemän selvityksen tavoitteena oli
kehittää verkkopalvelujen käytettävyyttä ja
tiedon löydettävyyttä. Samalla tarkasteltiin
Rakennerahastot.fi:n RR-Tietopalvelua.
JESPERI kartoitti tapoja jalostaa hankkeiden tiedotusta, verkottumista ja raportointia. Raportoinnin helpottaminen tulisi
tarpeeseen, sillä projektimäärät ovat suuria. Esimerkiksi Manner-Suomessa ESRhankkeita on toteutunut tai käynnissä 2
287 kappaletta.
Hankeavaruutta tarkasteltiin kokonaisuutena. Miten löydetään tehokkaasti halutut hankkeet? Miten edistetään toimijoiden
verkottumista?
Selvityksessä käytettiin monipuolisesti
konsepti- ja käytettävyyssuunnittelun menetelmiä. Näitä olivat muun muassa vertaileva kartoitus (benchmarking), www-kyselyt,
asiantuntijahaastattelut, käytettävyysratkaisuja esittävät leiskat sekä kasvokkain
ja etänä järjestetyt työpajat. Yhteensä
JESPERI:in osallistui yli 100 hanketoimijaa
ja julkishallinnon ammattilaista.
JESPERI:ssä syntyi 11 suositusta hankemaailman kehittämiseksi. Suositukset
eivät ole keskenään yhteismitallisia vaan
jotkut pienet ratkaisut voisivat tuoda runsaasti hyötyjä ja jotkut suositukset edellyttäisivät lähes koko toimijakentän kouluttamista.
10 |
02 | 2013
Hankehakemukset ja niitä kokoava
EURA-tietopalvelu nousi keskusteluissa
voimakkaimmin esiin. Nykymuotoisesta
palvelusta on työlästä löytää vaikkapa keskisuomalaisia pk-yrityksiä jotka kouluttavat
maahanmuuttajia.
Ratkaisuksi ehdotettiin jo hakuvaiheessa valittavia avainsanoja. Avainsanat
voisivat olla julkishallinnon määrittelemiä
ja hakija valitsisi mielestään sopivimmat.
Niitä voisi myös täydentää projektin kuluessa ja päätyttyä.
Selkeämpi luokittelu hyödyttäisi kaikkia. Julkishallinto voisi toteuttaa paremmin
raportointia ja seurata hankkeiden teemojen
painotuksia. Hakija näkisi helpommin mitä
on jo tehty ja löytäisi hankekumppaneita.
Verkottumis- ja valmistelutyökalut
herättivät niin ikään keskustelua. Jotkut
isot hanketoimijat totesivat nykymallin olevan sopiva. Pienemmät, harvoin operoivat
organisaatiot taas toivoivat verkottumisympäristöä, jossa voisi yhteiskirjoittaa ja
valmistella hakemusta. Myös julkishallinto
toivoi lisää verkottumista. Yksi ratkaisu
olisi wikitekniikan ja sosiaalisen median
hyödyntäminen.
Hankemaailmassa verkottaminen ei kuitenkaan ole vain tykkäämistä Facebookissa
vaan ammattimaista markkinointiviestintää,
jossa korostuu sosiaalinen ulottuvuus. Verkottaja etsisi potentiaalisia kumppanuuksia
ja teemoja sekä aktivoisi ihmisiä sosiaalisessa mediassa. Samalla verkottaja voisi
toimia julkishallinnon ja hankekentän välisessä viestinnässä.
Toimintaympäristön muutoksissa kartoitettiin miltä hankemaailma näyttää tulevalla
hankekaudella. Nykyinen alkoi 2007, jolloin
mobiili työympäristö teki vasta tuloaan.
Nopeammat nettiyhteydet ja tehokkaammat
laitteet mahdollistavat monipuolisia, visuaalisia käyttöliittymiä.
Erityisesti työpajoissa päästiin tuulettamaan. Yhden näkökulman mukaan voitaisiin lopettaa hankkeista puhuminen ja
nähdä ne rahoitusmuotona, joka tuottaa
osaamispääomaa organisaatiolle.
Toisessa näkökulmassa varsinainen työ
alkaa vasta hankkeen päätyttyä ja tuloksia
pitäisi osata myydä nykyistä paremmin yrityksille.
Uudella hankekaudella hakijoiden on
hyvä varautua kansainvälisyyteen. Kiinnostus
suomalaishankkeisiin kasvaa ja EU-tason
verkottuminen on eduksi. Minimissään hankeviestintä tulisi toteuttaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toiminnasta riippuen
etua voi olla myös muista kielistä. l
LINKKEJÄ
Facebook:
https://www.facebook.com/groups/rakennerahastokehittajientori/
Jesperi-loppuraportti:
http://www.eoppimiskeskus.fi/projektit/jesperi