6
Miten amiksessa lisätään liikettä?
6
• Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto-kokonaisuuden niukat tuntimäärät: Työkyky kuuluu kaikkiin tutkinnonosiin. Liikunnan opetus ei rajoitu pelkkiin liikuntatunteihin, vaan kaikkia oppimisympäristöjä kannattaa aktivoida liikkumista tukeviksi. Liikkumisen mahdollistaminen eri oppimisympäristöissä ja aktiivisen tekemisen lisääminen oppilaitokseen madaltavat kynnystä osallistumiseen ja aktivoivat nuoria myös huomaamatta. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä ammattialojen ja liikunnan ja terveystiedon opettajien kesken sekä hyödyntää molempien ammattitaitoa työkyvyn ja hyvinvoinnin lisäämisessä.
Miten amiksessa lisätään liikettä?
• Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistämällä: Liikkuvan amiksen kautta lisättiin kannustavaa ilmapiiriä ja nuorille omaehtoisia tapoja liikkumiseen. Opiskelijat pääsivät arvioimaan oppilaitosympäristön liikuntamahdollisuuksia ja ideoimaan, millaisilla keinoilla ympäristöä voitaisiin aktivoida. Oppilaitokseen rakennettiin tiloja, jotka mahdollistivat omaehtoisen hengaamisen kaveriporukoissa ja edistivät sosiaalisen yhteisön muodostumista. Nuoret saivat itse päättää, millaisessa tilassa ja miten liikkuvat. Opiskelijoita ja opettajia laitettiin yhdessä pohtimaan, millä keinoin ja välinein päästäisiin parempiin tuloksiin fyysisen jaksamisen suhteen. Kun nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan, toiminnasta tulee nuorten näköistä ja heitä motivoivaa.
• Työkykyä tukemalla: Liikkuvan amiksen tarkoituksena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa nuorten työkyvyn tukemiseksi. Liikkuva amis esitteli niin opiskelijoille kuin henkilöstölle uusia tapoja liikkua ja lisätä tuttuihin ympäristöihin erilaisia aktiivisuutta tukevia toimintoja: nyrkkeilysäkkejä, leuanvetotankoja ja pingispöytiä lisättiin taukotiloihin ja luokkatiloihin hankittiin tasapainolautoja ja jumppapalloja. Eri alojen opetuksen osana opeteltiin hyödyntämään taukoliikuntaa sekä rakennettiin ja muokattiin tiloja liikkumiseen.
• Yhteistyötä edistämällä: Liikkuvan amiksen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä opettajien ja ohjaajien kesken. Ammattiaineiden opettajat olivat mukana pohtimassa ja ideoimassa fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. He myös kokivat nuorten työkyvyn edistämisen tärkeänä osana ammatillista koulutusta. Työkykyosaamisen vahvistaminen edellyttää koko henkilöstön yhteistyötä erityisesti ammatillisten aineiden opettajien ja liikunnan ja terveystiedon opettajien kesken.
• Tutkintoalat huomioimalla: Eri tutkintoalojen ja toimipisteiden huomioiminen on yksi onnistumisen tekijä. Rakennusalan, sosiaali- ja terveysalan ja logistiikka-alan opiskelijat ideoivat omiin toimipisteisiinsä toimintaa, jolla voi edistää omaa työkykyä omalla alalla. Esimerkiksi rakennusalan opiskelijat rakensivat itselleen työsaliin tilan, jossa voi pelata pingistä, roikkua leuanvetotangossa ja viettää aikaa.
• Matalan kynnyksen liikkumista mahdollistamalla: Tavoitteena oli matalan kynnyksen liikkumisen lisääminen oppilaitoksen arkeen. Tavoitteita ei asetettu korkealle. Niin henkilöstöllä kuin opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua erilaisiin lajeihin, joiden kautta pystyi löytämään oman tavan liikkua. Tempausten ja tapahtumien aikana liikuttiin yhdessä eikä kilpaileminen ollut tärkein juttu.
• Johdon tuella: Tärkeä Liikkuvan amiksen mahdollistava tekijä oli johdon tuki. Johdolta saatu kannustus ja hyväksyntä toiminnalle mahdollisti resurssit sekä suuntaviivat sille, että toimintoja päästiin kehittämään. On tärkeää, että henkilöstö kokee, että heillä on lupa liikkua ja liikuttaa. Näin luodaan kehittävää ilmapiiriä liikkumisen mahdollistamisen ympärille. Johdon hyväksynnällä on tärkeä merkitys.
• Koko henkilöstön voimalla: Liikkuvaa amista tehtiin yhdessä. Mitä suurempi joukko osallistuu nuorten liikuttamiseen, sitä motivoivampaa se nuorille on. Henkilöstöä innostettiin pitämällä huolta myös heidän hyvinvoinnistaan: henkilöstön hyvinvointi heijastuu opiskelijoihin. Henkilöstölle järjestettiinkin omia toimintapäiviä. Samalla pyrittiin lisäämään tietoisuutta siitä, mikä merkitys liikkumisen edistämisellä ammatillisessa koulutuksessa on. Liikkeen lisääminen oppimisympäristöissä ei vaadi suuria tekoja – koko henkilöstö voi lisätä pienillä teoilla nuorten hyvinvointia. Kuten Sanna Heino artikkelissaan toteaa, koko henkilökuntaa tarvitaan esimerkeiksi, kannustajiksi, tukijoiksi, motivaattoreiksi ja mahdollistajiksi.