Ruokarauhaa?
Mitä söit tänään aamupalaksi? Ehditkö nauttia lounaan rauhassa?
Saila Paavola ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Syömiseen tuntuu liittyvän monenlaista hankaluutta. Ruokaa ei ehdi tai jaksa valmistaa, toisinaan ei edes syödä. Aamut ovat liian kiireisiä, lounastauko menee juoksevien asioiden tai liikkuvan somevirran perässä säntäillessä. Olo tuntuu iltapäivällä kenkulta, mutta on vaikea tunnistaa, liittyykö se liian vähäiseen nukkumiseen, liialliseen kofeiiniin vai siihen, että ruoka-ajat tuli ohitettua liian kevyin eväin.
Tämä on arkipäivää monelle meistä aikuisista. Tässä vilskeessä kannan kuitenkin ennen kaikkea huolta lapsista ja nuorista. Minkälaista suhtautumista ruokaan me nuorille omalla esimerkillämme näytämme? Puhumme huolestuneina siitä, että yhä useampi nuori jättää koululounaan väliin, mutta samalla olemme itsekin luomassa kulttuuria, jossa syöminen rakentuu välipalojen, kahvin ja energiajuomien varaan, koska niin monet muut asiat ovat kiireellisempiä kuin yhteinen hetki ruokapöydässä.
Moni meistä aikuisista ja nuoristakin onneksi tunnistaa, että oman hyvinvoinnin vuoksi myös syömiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Riittävä syöminen aamusta alkaen on edellytys sille, että jaksetaan toimia, ollaan sopivan virkeitä ja pidetään mieliala edes kohtuullisesti plussalla. Nälkäinen mieli ei opi, ei jaksa keskittyä työtehtäviin, eikä aina hallitse tunteitaan. Nälkäinen keho ei jaksa fyysisessä työssä tai harrastuksissa. Aamulla ja päivällä ohitettu nälkä kasvaa illansuussa mittasuhteiltaan hallitsemattomaksi, vaikka sitä ei aina näläksi edes osaa tunnistaa.
on eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Joku valitsee ensisijaisesti hintalapun perusteella. Urheileva henkilö painottaa valinnoissaan lajinsa tarpeita. Vatsaoireinen tai ruoka-allerginen aloittaa valinnan poissulkemalla itselleen sopimattomat. Osa ei juurikaan valintojaan ajattele, vaan tottumus ohjaa nappaamaan saman tuotteen kuin eilenkin.
Aina emme edes ole tietoisia meihin vaikuttavista tekijöistä. Esimerkiksi lisukesalaatti tulee helpommin otettua lautaselle, kun se on lounaslinjastossa tarjolla ensimmäisenä.
Ylivoimaisesti yleisin nuorten mainitsema syy tietyn ruuan valitsemiselle on kuitenkin ruuan maku. Jos on mahdollista valita – kuten monen nykyisin on – haluaa valtaosa ihmisistä syödä itselleen mieluisaa ruokaa.
Syömiseen vaikuttavat myös asenteet, joita on omaksunut lapsuuden ja nuoruuden aikana. Ruokaympäristömme on muuttunut vauhdilla viimeisten vuosikymmenten aikana, ja esimerkiksi eläinperäisen ruuan rooli on keikahtanut. Harvinaisesta herkusta on tullut jokapäiväinen liha-ateria, ja nyttemmin jälleen pyrkimys siirtyä kohti kasvipainotteisuutta. Kouluruokailussa yksi kuuma peruna onkin se, kuinka tuoda ruokalistalle lisää kasvisruokalajeja tai muokata nykyistä reseptiikkaa vähemmän lihaa sisältäväksi. Kiinnostavaa mielestäni on se, että suurena esteenä muutokselle nähdään nuorten asenteet. Tämä voi osittain pitää paikkansa, mutta myös aliarvioi nuoria. Usein muutoksen jarruna voikin olla aikuinen, jonka asenne on ehkä vielä juurtuneempi kuin nuoren.
20
” Mitä vegep ** kaa?!” Jokainen meistä syö omalla tavallaan, ja jokaisella on omat syynsä valita sellaista ruokaa kuin valitsee. Yksi haluaa valita mahdollisimman usein kotimaista ruokaa, toiselle tärkeää
Ruokailu on yhteinen asia – ja tosi yksityinen Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista suurempi joukko pitää lounaan makua ja laatua parempana kuin yläkoululai-