2. Kuntaviestintä
Laki työantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) määrittää
henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on antaa henkilöstölle
mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan
kehittämiseen.
Organisaatiorakenteet ja töiden sisällöt muuttuvat kun julkiset organisaatiot etsivät
tuottavuuden parannuskeinoja. Isoissa muutoksissa tarvitaan johtamistaitoja ja viestinnän
merkitys
korostuu.
Työpaikkaan
sitoutumisen
ja
työmotivaation
kannalta
oikeudenmukaisuus on keskeistä. (Työterveyslaitos 2012, 7). Organisaatiomuutokset
lisäävät epävarmuutta, mikä kasvattaa tiedonvaihdon tarvetta. Jos henkilökunta ei tiedä
mihin ollaan menossa, huhut lisääntyvät. Muutostilanteissa lähiesimiehet asettuvat
esimiesten ja omien työntekijöiden väliin. Lähiesimies tarvitsee tietoa muutoksen
perusteista ja tavoitteista. Esimiehelle hankalin on muutos, johon hän ei itse usko.
Kuntapuolella päätökset tulevat usein lautakunnista tai valtuustosta ja niihin ei voi
jälkikäteen enää vaikuttaa (Juholin 2007, 101, 102).
2.1 Viestintä on johtamista
Esimiestyö on viestintää. Esimies- ja johtamisviestinnällä on vahva yhteys työnantajakuvaan,
työilmapiiriin ja sitä kautta myös työn tulokseen. Viestintä ja vuorovaikutus ovat
onnistuneen esimiestyön kivijalka. Johdon ja esimiesten viestintätavat ja –osaaminen ovat
avainasemassa työyhteisöviestinnän onnistumisessa (Akkuna, Oulun kaupungin intra).
Johtamisviestintä on moniportaisessa organisaatiossa tärkeää. Useissa organisaatioissa
koettiin ongelmaksi, että esimiesten tehtäväkuvissa ei ole viestintätehtävää. Organisaatiossa
ei ole tehty linjauksia johdon ja esimiesten viestinnästä. (Pekkola, Pedak & Aula 2013, 44).
Esimiehen vastuulla on, että työyhteisössä on sovittu yhteisistä viestinnän ja
vuorovaikutuksen pelisäännöistä. Viestintä on myös kulttuurikysymys, jossa esimiehellä on
tärkeä
rooli. Puhutaanko
asioista
avoimesti?
4
Saako
kysyä
tyhmiä
kysymyksiä?