Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta
min ateria, joten sen syömiseen kannattaa kannustaa. Man
ninen huomauttaa, että erityisesti ylemmillä vuosiluokilla epä
terveelliset välipalat saattavat houkutella oppilaita jättämään
kouluruokailun jopa tyystin väliin, mutta yhteiset pelisäännöt
ja opettajan esimerkki voivat puoltaa päätöstä osallistua sitten
kin ruokailuun.
Niin, ne opettajat. Kouluruokailulla on tietysti ravitsemuk
sellista merkitystä myös koulun aikuisille: täysipainoinen ateria
edistää opettajien ja muun kouluhenkilökunnan hyvinvointia ja
työssä jaksamista.
Kestävämpi kouluruoka joka kehottaa oppilaitoksia tarjoamaan kasvisruokaa päivit
Ja kun ruoasta kerran puhutaan, ei tänä päivänä voi välttää täin ja kiinnittämään huomiota myös ruokahävikkiin.
puhumasta ympäristöstä. Manninen näkee, että suomalainen
kouluruokailu vihertää jo kovaa vauhtia.
”Jos ajatellaan esimerkiksi ilmastonmuutosta, niin arjen
pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus. Päivittäinen ruokailu
Uusi ruokailusuositus on ensimmäinen vain toiselle asteelle
suunnattu suositus. Sen periaatteena on ”edistää kestävää elä
mäntapaa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja terveyden tasa-
arvoa”.
kouluissa on iso mahdollisuus pedagogisessa mielessä, kun
voimme keskustella ruoan ympäristövaikutuksista”, hän toteaa.
Mannisen mukaan ”kestävämpi kouluruoka” on tullut jää
Toisena ateriana aina kasvisruokaa
Kestävän kehityksen teemat on huomioitu suosituksessa muun
däkseen. Tästä saatiin maistiaisia lokakuun alussa, kun lukiot muassa niin, että toisena ateriana tulee aina tarjota kasvisruo
ja ammatilliset oppilaitokset saivat oman ruokailusuosituksen, kaa, ja raaka-ainevalinnoissa tulee huomioida ruoan terveys-,
14 proresto 4/2019