Ruokaa lentää roskiin tolkuttomia määriä – meillä ja muualla. Suomessa esimerkiksi kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120 – 160 miljoonaa kiloa – eli hurjat 20 – 25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä.
KOKO RUOKAKETJUSSA( alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat, kotitaloudet) alun perin syömäkelpoinen ruokahävikki( pois lukien ei-syömäkelpoiset osat kuten luut) on arviolta 400 – 500 miljoonaa kiloa vuodessa, kertovat Luonnonvarakeskuksen( Luke) julkaisemat luvut. Luvut perustuvat yksittäisiin pistetutkimuksiin ja rajattuihin aineistoihin.
” Lisäksi luvut perustuvat eri ajankohtina tehtyihin otoksiin ketjun eri osissa, joten emme tiedä, onko ruokahävikin määrä kasvanut tai vähentynyt viime vuosina eivätkä nykyiset systeemit kerro, miten ruokahävikin määrä jatkossa muuttuu”, toteaa Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
KUVA: LUONNONVARAKESKUS
Ilmastopommi jyskyttää Selvää on kuitenkin se, että kaikki turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Ketjussa hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat Luken mukaan noin 1 000 miljoonaa CO 2
-ekvivalenttikiloa.
” Meidän pitää oppia pienentämään hävikkiä tehokkaammin koko ketjussa, vaikka kokonaan ongelmaa ei voida poistaa. Nyt tarvitaan ruokahävikin seurantaan tarkempia työkaluja”, Katajajuuri summaa. Tässä kohtaa Katajajuuri uskoo, että digitalisaatio – eli esimerkiksi erilaiset helppokäyttöiset sovellukset – voivat hyvinkin auttaa.
” Tarvitaan keinoja, joilla hävikki tehdään näkyväksi ja sitten ongelmakohtiin voidaan puuttua.”
Ravintoloiden( ja ateriapalveluiden) kohdalla tilanne on varsin tukala, sillä viidennes kaikesta ravintoloissa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin.” Se on valtava määrä, mikä johtuu pitkälti siitä, että on vaikea ennustaa esimerkiksi sitä, kuinka paljon asiakkaita kulloinkin on paikalla ja paljonko he milloinkin haluavat syödä ruokaa”, hän pohtii.
”
Parhaimmillaan ruokajätteistä ja sivuvirroista syntyy arvokkaampia tuotteita.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Kokit tilanteen tasalla Vaikka kristallipallot saattavat olla keittiöissä huurussa, Katajajuuren mukaan suomalaisten kokkien ammattitaito ja asenne ovat kunnossa – kukaan ei halua nähdä hyvää tavaraa heitettävän menemään. Enemmän on kysymys siitä, että ongelmaan ei ole aikaisemmin ollut aikaa ja resursseja keskittyä.
” Nyt on nähtävissä, että on herätty tähän tilanteeseen ja tehdään töitä sen eteen, että kaikki hankinnoista reseptiikkaan ja tarjoiluun pelaa niin, että hävikkiä syntyisi vähemmän”, hän uskoo.
Luke paitsi tutkii ruokahävikin määrää ja kehittää sen seuranta- ja vähentämiskeinoja myös etsii uusia sivuvirtojen hyötykäyttökohteita ruokajärjestelmän kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä hävikkiä, ohjata
12 proresto 3 – 4 / 2018