Ruokaa lentää roskiin tolkuttomia määriä – meillä ja muualla . Suomessa esimerkiksi kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120 – 160 miljoonaa kiloa – eli hurjat 20 – 25 kiloa henkilöä kohden . Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä .
KOKO RUOKAKETJUSSA ( alkutuotanto , teollisuus , kauppa , ravintolat , kotitaloudet ) alun perin syömäkelpoinen ruokahävikki ( pois lukien ei-syömäkelpoiset osat kuten luut ) on arviolta 400 – 500 miljoonaa kiloa vuodessa , kertovat Luonnonvarakeskuksen ( Luke ) julkaisemat luvut . Luvut perustuvat yksittäisiin pistetutkimuksiin ja rajattuihin aineistoihin .
” Lisäksi luvut perustuvat eri ajankohtina tehtyihin otoksiin ketjun eri osissa , joten emme tiedä , onko ruokahävikin määrä kasvanut tai vähentynyt viime vuosina eivätkä nykyiset systeemit kerro , miten ruokahävikin määrä jatkossa muuttuu ”, toteaa Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri .
KUVA : LUONNONVARAKESKUS
Ilmastopommi jyskyttää Selvää on kuitenkin se , että kaikki turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä . Ketjussa hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat Luken mukaan noin 1 000 miljoonaa CO 2
-ekvivalenttikiloa .
” Meidän pitää oppia pienentämään hävikkiä tehokkaammin koko ketjussa , vaikka kokonaan ongelmaa ei voida poistaa . Nyt tarvitaan ruokahävikin seurantaan tarkempia työkaluja ”, Katajajuuri summaa . Tässä kohtaa Katajajuuri uskoo , että digitalisaatio – eli esimerkiksi erilaiset helppokäyttöiset sovellukset – voivat hyvinkin auttaa .
” Tarvitaan keinoja , joilla hävikki tehdään näkyväksi ja sitten ongelmakohtiin voidaan puuttua .”
Ravintoloiden ( ja ateriapalveluiden ) kohdalla tilanne on varsin tukala , sillä viidennes kaikesta ravintoloissa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin . ” Se on valtava määrä , mikä johtuu pitkälti siitä , että on vaikea ennustaa esimerkiksi sitä , kuinka paljon asiakkaita kulloinkin on paikalla ja paljonko he milloinkin haluavat syödä ruokaa ”, hän pohtii .
”
Parhaimmillaan ruokajätteistä ja sivuvirroista syntyy arvokkaampia tuotteita .
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri .
Kokit tilanteen tasalla Vaikka kristallipallot saattavat olla keittiöissä huurussa , Katajajuuren mukaan suomalaisten kokkien ammattitaito ja asenne ovat kunnossa – kukaan ei halua nähdä hyvää tavaraa heitettävän menemään . Enemmän on kysymys siitä , että ongelmaan ei ole aikaisemmin ollut aikaa ja resursseja keskittyä .
” Nyt on nähtävissä , että on herätty tähän tilanteeseen ja tehdään töitä sen eteen , että kaikki hankinnoista reseptiikkaan ja tarjoiluun pelaa niin , että hävikkiä syntyisi vähemmän ”, hän uskoo .
Luke paitsi tutkii ruokahävikin määrää ja kehittää sen seuranta- ja vähentämiskeinoja myös etsii uusia sivuvirtojen hyötykäyttökohteita ruokajärjestelmän kiertotalouden edistämiseksi . Tavoitteena on ennaltaehkäistä hävikkiä , ohjata
12 proresto 3 – 4 / 2018