Lähteet
Ahonen, Aku 2007, Elämystalous yhtä suuri Suomessa ja Ruotsissa, Tieto&Trendit, 1/2007, s. 56-59.
Komppula, Raija, 2002, Voiko matkailuyritys tuottaa elämyksiä. Keskustelua matkailutuotteesta ja tuotekehityksestä, Julkaisussa J. Saarinen (toim.) Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2. s. 31-53
Aho Seppo, 2001, Matkailuelämys prosessina: elämyksen synnyn ja kehityksen vaiheet. Julkaisussa Aho S., Honkanen A. & Saarinen J. (toim.) Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Lapin yliopiston matkailun julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 6. s. 83-97.
LÄHDELUETTELO
Leikillinen oppiminen käsittää koko kehon: "mind-on, hands-on, body-on" (Kangas 2010, s.42)
Marjaana Kangas (2010)
The School of The FuTure:
Theoretical and Pedagogical Approaches
for Creative and Playful Learning Environments. Doctoral.
Hyvönen, P. (2008). Affordances of playful learning environment for tutoring playing and
learning. Doctoral dissertation. Acta Universitatis Lapponiensis 152. University of
Lapland, Faculty of education, Finland. Rovaniemi: University of Lapland Printing
Centre.
Peterson & Seligman. 2004, Character Strengths and Virtues : A Handbook and Classification
Outdoor settings are often a missed opportunity for learning and can be
a valuable resource (Rudd, 2008 & Kangas 2010:153)
tuottaa toistuvasti ja luotettavasti, juurikin elämyksen subjektiivisuuden takia (Alanen, 2007). Silti opas saa asiakkaissaan aikaan elämyksiä safarien aikana hyödyntäen elämysrakenteita, joista esittelen Ahon (2001) neljä elämyksen syntyyn ja kehitykseen liittyvää vaihetta.
Aho (2001, 32-37) määrittää artikkelissaan elämyksestä neljä erilaista osa-aluetta, jotka on hyvä huomioida luodessa elämystä. Ensimmäisenä vaihe on saada asiakas kiinnostumaan tarjolla olevasta elämys- tai oppimis-mahdollisuudesta. Toiseksi oppaan kannattaa sisällyttää tuotteeseensa tilanteita, jotka mahdollistavat flow-tilan, eli virtauksen. Tämän ihmiselle miellyttävän kokemuksen luomiseen vaaditaan henkilön haastamista tekemäään asioita hieman turva-vyöhykkeensä ulkopuolelta, esimerkkinä moottorikelkkasafari ja kyseisen ajoneuvon ajamaan opettelu tai vaikean fysikaalisen ilmiön ymmärtäminen. Oppaan rooli tässä on suuri, sillä hänen pitää osata huomioida asiakkaan erilaiset vahvuudet ja heikkoudet oppimisessa ja safarin sisältöön kuuluvien asioiden tekemisessä. Kolmanneksi elämystä varten vaaditan, että siihen sisältyy tilanteita, jotka ovat tunteikkaita, jotta elämyksen vaatima emotionaalinen puoli mahdollisesti toteutuu; esimerkiksi herkistyminen haastavan kiipeämisen jälkeen mahtavan maiseman edessä. Neljänneksi asiakaassa täytyy tapahtua eräänlainen henkilökohtainen muutos, jotta elämys voisi jättää pysyvän muistijäljen häneen. Tässä oppaan rooli on pienin, sillä vain asiakas itse voi vaikuttaa tämän askeleen toteutumiseen. Jotta tähän viimeiseen tilaan päästään, on oppaan täytynyt täyttää edeltävät kolme vaihetta parhaan kykynsä mukaan.
Ilmiöpohjainen opetus keskittyy kokonaisuuksien hallintaan ja kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa palkintoina on oivallus ja onnistuminen. Uudessa perusopetusta koskevassa opetussuun-nitelmassa tavoitteena on siirtyä ulkoisesta motivaatiosta sisäiseen motivaatioon monipuolisten työtapojen kautta. Nämä tuovat ”oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta.” Tämä tarkoittaa juuri koetuloksista siirtymistä haluun oppia ja ymmärtää asioita paremmin. Ilmiö-pohjaisessa opetuksessa joutuu työskentelemään ja laittamaan itsensä likoon pelkän kirjojen pänttäämisen ja kokeiden suorittamisen sijaan.
Ilmiöpohjaisen opetuksen ja elämyksen välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa keskitytään toimintaan, itsensä haastamiseen ja palkitsevuuteen. Etenkin elämykseen usein liittyvä kokonaisuuksien hyödyntäminen on hyvinkin rinnastettavissa ilmiöpohjaiseen opetukseen. Jos tulevaisuudessa opetuksessa hyödynnettäisiinkin elämystä oppilaiden innostamisessa ja palkitsemisessa. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa pääsee työskentelemään omien kiinnostuksiensa kanssa ja samalla kokee elämyksiä, aivan kuten safarioppaan asiakkaat. Kenties jo lähitulevaisuudessa safariopas ja opettaja eivät enää eroakaan toisistaan paljoa.
Liikunnassa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. OPS2014
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia.
30