ELÄMYS KÄSITTEENÄ JA SEN YHDISTÄMINEN OPETUKSEEN
WILLE MÄÄTTÄ
Lähteet
Tahkokallio, Päivi ym. (toim.). 2012. Arctic Design: Opening the Discussion. Lapin yliopisto.
Tuomaala, Maija-Sisko. 2015. Taiteiden tiedekunnan opinto-opas. Lapin yliopisto.
Savonlinnan seudun opetussuunnitelma 2016. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.
Saatavilla www-sivulla: https://seutuops.
wordpress.com/yleinen-osa/luku-4-yhtenaisen-perusopetuksen-toiminta
kulttuuri/4-4-opetuksen-eheyttaminen-ja-monialaiset-oppimiskokonaisuudet/ (Haettu 10.4.2016)
Rongas, Anne & Laaksonen, Reetta. 2014. Ilmiöopas. Kokemuksia ilmiöopettamisesta - opettajilta toisille. Saatavilla www-sivulla: https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxpbG1pb29wYXN8Z3g6NTUwODhiNjg5ZDdkODM4ZA (Haettu 1.4.2016)
Ulkomaanreportterimme Willen terveiset Espanjasta
29
Elämys käsitteenä on vaikea määritellä yhdellä lauseella. Suomen sanakirjassa määritelmä kertoo voimakkaasti vaikuttavasta, positiivisesta kokemuksesta, mistä jää muistijälki kokijaan.
Englanning kielen sana experience kattaa niin elämyksen kuin kokemuksen määritelmässään. Suomen kielessä elämys taas tarkoittaa enemmän emotionaalista ja yksilöllistä tapahtumaa kuin kokemus, mikä on sisällöltään enemmän tiedollinen. Kokemuksia voi usein toistaa, kun taas elämys on ainutkertainen ja täysin tilannesidonnainen, eli sen kesto voi olla niin pieni kuin silmänräpäys (Komppula, 2002).
Elämys on myös täysin subjektiivinen kokemus, joten yhdenlaisen rakenteen löytäminen jos halutaan luoda toistuvia elämyksiä on hyvinkin vaikeaa. Samankaltaisena elämyksiä ei voida koskaan tuottaa toistuvasti ja luotettavasti, juurikin elämyksen subjektiivisuuden takia ( Alanen, 2007).
Elämys käsitteenä on vaikea määritellä yhdellä lauseella. Suomen sanakirjassa määritelmä kertoo voimakkaasti vaikuttavasta, positiivisesta kokemuksesta, mistä jää muistijälki kokijaan.
Englanning kielen sana experience kattaa niin elämyksen kuin kokemuksen määritelmässään. Suomen kielessä elämys taas tarkoittaa enemmän emotionaalista ja yksilöllistä tapahtumaa kuin kokemus, mikä on sisällöltään enemmän tiedollinen. Kokemuksia voi usein toistaa, kun taas elämys on ainutkertainen ja täysin tilannesidonnainen, eli sen kesto voi olla niin pieni kuin silmänräpäys (Komppula, 2002).
Elämys on myös täysin subjektiivinen kokemus, joten yhdenlaisen rakenteen löytäminen jos halutaan luoda toistuvia elämyksiä on hyvinkin vaikeaa. Samankaltaisena elämyksiä ei voida koskaan tuottaa toistuvasti ja luotettavasti, juurikin elämyksen subjektiivisuuden takia (Alanen, 2007).
Kaksi hyvinkin erilaista ammattia, mutta tavoitteet ovat joskus hyvinkin lähellä toisiaan: safariopas ja luokanopettaja yrittävät omilla keinoillaan saada kohdeyleisönsä omaksumaan ja oppimaan uutta tietoa ja kehittämään itseään kokonaisvaltaisesti. Eroina on, että opettaja opettaa oppitunnin aikana vain tunnin aihetta, kun taas safarioppaalla opetettava skaala on hieman laajempi. Safarin aikana puhutaan kaikesta taivaan ja maan välillä, mutta aiheet ovat silti opettavaisia asiakkaille, jotka eivät kenties ole koskaan käyneet Lapissa.
Safarioppaan tehtävänä on saavuttaa asiakkalleen elämys. Elämys käsitteenä on vaikea määritellä yhdellä lauseella. Suomen sanakirjassa määritelmä kertoo voimakkaasti vaikuttavasta, positiivisesta kokemuksesta, mistä jää muistijälki kokijaan. Englanning kielen sana experience kattaa niin elämyksen kuin kokemuksen määritelmässään. Suomen kielessä elämys taas tarkoittaa enemmän emotionaalista ja yksilöllistä tapahtumaa kuin kokemus, mikä on sisällöltään enemmän tiedollinen. Kokemuksia voi usein toistaa, kun taas elämys on ainutkertainen ja täysin tilannesidonnainen, eli sen kesto voi olla niin pieni kuin silmänräpäys (Komppula, 2002). Elämys on myös täysin subjektiivinen kokemus, joten yhdenlaisen rakenteen löytäminen jos halutaan luoda toistuvia elämyksiä on hyvinkin vaikeaa. Samankaltaisena elämyksiä ei voida koskaan