LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA
LUOKASTA LUONTOON -HANKE
MAURI HÄRKÖNEN
Lähteitä:
Izadi, Linda 2016. Haastattelu 17.4.2016.
Dewey, John. 1938/1997. Experience and education. Macmillan. Tiivistelmä saatavilla www-muodossa: http://www.wilderdom.com/experiential/DeweyExperienceEducation.html (Haettu 24.4.2016)
Furco, Andrew. 1996. Service-Learning: A Balanced Approach to Experiential Education in Taylor, B. ed. Expanding Boundaries: Service and learning. Washington, DC: Corporation for National Service. Sivut 2 ja 5. Löydettävissä www-muodossa: http://educacio-cp89.webjoomla.es/wp-content/uploads/03-Furco-1-English.pdf (Haettu 17.4.2016)
Manninen, Niina & Raatikainen, Eija. 2014. Vapaaehtoistoiminnasta oppimaan – Ajatuksia ammattikorkeakouluille. KAMU-hanke (2013-2014) Löydettävissä www-muodossa: http://kamu.
metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/12/vapaaehtois_KAMU_WEB.pdf (Haettu 10.4.2016)
Kolb, David A. 1984. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development. Kokemuksellisen oppimisen mallista www-muodossa: http://www.learning-theories.com/experiential-learning-kolb.html (Haettu 17.4.2016)
Kampylis, Panagiotis & Berki, Eleni. 2014. Nurturing Creativity. UN Educational Practises Series-25, s.14) Löydettävissä www-muodossa: http://unesdoc.
unesco.org/images/0022/002276/227680e.pdf (Haettu 1.4.2016)
Brandsford ym, (toim,) 2000. How people learn - Brain, mind, experience and school. s.203 Löydettävissä www-muodossa: http://www.nap.edu/read/9853/chapter/12#203 (Haettu 1.4.2016)
Cathryn Berger Kaye. 2010. The Complete Guide to Service Learning. Tutkijan itse tekemä tiivistelmä löytyy www-muodossa: http://info.character.org/blog/bid/160236/Words-into-Action-Service-Learning-as-a-Teaching-Strategy (Haettu 17.4.2016)
Tapiovaara Kaisu & Lehtinen Silvia (toim.). Vapaaehtoistoiminta oppimiskokemuksena – Auttamallakin opitaan (Aineisto on kehitetty Opetushallituksen rahoittamassa koulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Comenius-projektin Eubis tuloksiin.) http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistoiminta_oppimiskokemuksena_materiaalit.pdf
Greenaway, R. (2002b). Experiential learning cycles http://reviewing.co.uk/research/learning.cycles.htm
England, Ande & Spence, John. 1999. Reflection: A Guide to Effective Service Learning. Linking Learning with Life. (4. osiossa mainittuna palveluoppimisen kolme vaihetta) https://luc.finna.fi/ulapland/PrimoRecord/pci.ericED430137
England, Ande & Spence, John. 1999. Reflection: A Guide to Effective Service Learning. Linking Learning with Life. (4. osiossa mainittuna palveluoppimisessa yleisesti käytettävät kolme vaihetta. Kentällä on käytössä myös 4-, 5- ja 6-vaiheisia malleja) (https://luc.finna.fi/ulapland/PrimoRecord/pci.ericED430137)
Ilmiöpohjainen oppiminen Design-suuntautuneen pedagogiikan menetelmällä, esimerkkinä Avaruus (2lk)
Opetussuunnitelma 2014 korostaa laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia ja niiden liittymäkohtia. Merkittävään rooliin nousevat yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset. Työtavoiksi on oppivassa yhteisössä nousemassa tutkiva ja ongelmalähtöinen oppiminen, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta. Opetussuunnitelma ohjaa opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta eheyttäen – tarkastellen todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Kaikille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuodessa.
Tutkivan oppimisen kokonaisuuksia voidaan lähestyä monista eri näkökulmista. Seuraavassa esimerkissä ilmiöpohjaista työskentelyä on lähestytty Design-suuntautuneen pedagogiikan teoreettisista lähtökohdista ja menetelmistä. Ilmiöpohjaisen työskentelyn tulee perustua tieteelliseen ajatteluun. Elämme ajassa, jossa asiantuntijoiden rooli korostuu. Verkostoituminen ja toimiminen eri yhteisöjen kanssa on osa yhteiskunnassa toimimisen taitoja. Design-suuntautuneessa pedagogiikassa tutkiminen ja kokeellisuus ovat keskiössä. Oppilaat hakevat tietoa uusiin, odottamattomiin kysymyksiin. Tutkimustehtävä voi olla kysymys, johon ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Esimerkkinä Design- suuntautuneeseen pedagogiikkaan 2lk. tutki avaruuden kysymyksiä.
Design suuntautunut pedagogiikka DOP
IIlmiöpohjaisen oppimisen lähtökohta on Design suuntautuneessa pedagogiikassa. Oppimisen käynnistäjänä on lapsia haastava ajankohtainen ongelma tai kysymys, jota oppilaat lähtevät ratkaisemaan. Keskeistä on, että tutkimustehtävän muodostaminen tapahtuu oppijoista lähtien.
Ilmiöpohjainen oppiminen Design-suuntautuneen pedagogiikan menetelmällä, esimerkkinä Avaruus (2lk)
Vuonna 2014 laadittu uusi opetussuunnitelma korostaa laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia niiden liittymäkohtineen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset nousevat merkittävään rooliin. Tutkiva – ja ongelmalähtöinen oppiminen, mielikuvituksen käyttö, leikki ja taiteellinen toiminta ovat nousemassa käytettäviksi työtavoiksi. Opettajaa ohjataan suunnittelemaan ja ohjaamaan opetusta siten, että se eheyttää ja tarkastelee ympäröivän maailman teemoja tai ilmiöitä kokonaisuuksina. Vähintään yhteen monialaiseen oppimiskoulutuksen tulee jokaisella oppilaalla olla mahdollisuus osallistua kerran lukuvuodessa. (Suomen Latu: Luokasta Luontoon)
Tutkivan oppimisen kokonaisuuksiin on useita eri näkökulmia, mistä lähestyä. Suomen Latu toteutti Opetus – ja kulttuuriministeriön rahoittamana Luokasta Luontoon hankkeen osana Liikkuva koulu – ohjelmaa. Hanke on kaksivuotinen (2014- 2016). Sen tavoitteena on siirtää 1-4 luokkalaisten lasten kerhotoimintaa ja oppitunteja aivan kirjaimellisesti luokasta luontoon. Lähiluonnossa toimiminen lisää lasten fyysistä aktiivisuutta, vähentää oppilaiden päivittäistä istumista ja muuttaa oppimistapahtumia toiminnallisemmiksi. (Suomen Latu: Luokasta Luontoon)
Esimerkkinä on ilmiöpohjainen työskentely, jota on lähestytty Design- suuntautuneen pedagogiikan teoreettisista lähtökohdista ja menetelmistä. Ilmiöpohjaisen työskentelyn pitää pohjautua tieteelliseen ajatteluun. Nykyisin asiantuntijoiden rooli korostuu. Eri yhteisöjen kanssa verkostoituminen ja toimiminen ovat taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimiseen. Tutkiminen ja kokeellisuus ovat keskiössä Design- suuntautuneessa pedagogiikassa. (Suomen Latu: Luokasta Luontoon)
19
Oppilaille annetaan uusia ja odottamattomia kysymyksiä, joihin he hakevat tietoa. Lopputuloksena voi olla myös se, että tutkimustehtävän kysymykselle ei ole yhtä ja ainoaa vastausta. Tässä artikkelissa käymme läpi esimerkin Design- suuntautuneesta pedagogiikasta, jossa 2lk. tutki avaruuden kysymyksiä. (Suomen Latu: Luokasta Luontoon)
Kaaviokuva: Suomen Latu: Luokasta Luontoon.