Mikäli kiinnostuitte palveluoppimisesta ja haluaisitte kokeilla sitä koulussanne, voitte olla suoraan yhteydessä Linda Izadiin. Hänen sähköpostiosoitteensa on [email protected]
Opiskelijalähtöisyys on oppimisen kan-nalta tärkeää, sillä oppijat ovat luovim-millaan itselleen merkityksellisten, sopivan haastavien aktiviteettien parissa, jotka myös ruokkivat heidän mielenkiintoaan ja sitoutumistaan oppimiseen (Kampylis & Berki 2014:14). Oppimisstrategiana palveluoppiminen vaatiikin muun projektioppimisen tavoin opettajalta teemaan perehtyneisyyttä ja laaja-alaista osaamista. Lisäksi se asettaa vaatimuksia myös koululle ja yhteiskunnalle, edellyttäen luottamusta nuorten kykyyn toimia yhteiskunnassa, sillä vankan tietopohjan rakentamisen jälkeen opittua sovellelletaan toteuttamalla yhteiskunnallinen vaikuttamisprojekti.
Palveluoppimisessa palveluprojektin suunnittelu lähtee yhteisön tarpeiden arvioinnista (Manninen, Niina & Raatikainen, Eija 2014) ja 6-luokan suunnitelmaksi muodostuikin pohdinnan jälkeen vierailu paikalliseen vastaanotto-keskukseen tutustumaan turvapaikan-hakijoihin ja opettamaan heille talvivaatesanastoa. Palveluoppimisen vastavuoroisen oppimisen periaatteen mukaisesti mietittiin myös, mitä turvapaikanhakijoilta voitaisiin oppia ja tavoitteisiin lisättiin muun muassa avoimuutta, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta yrittää kommunikoida ilman yhteistä kieltä sekä muutama sana arabiaa. Toimintavaiheessa paitsi tutustuttiin tulijoihin ja opetettiin suomea, myös pelattiin jalkapalloa ja leikittiin lasten kanssa. Koululle palatessa oppilaat olivat intoa täynnä.
Linda kuvaa palveluprojektin toisen ja kolmannen vaiheen auttavan oppilaita soveltamaan ilmiöpohjaisen oppimisen avulla hankkimaansa teoreettista tietoa yhteiskunnan tasolle. Oppimista syventävistä vaiheista on hyötyä erityisesti niille lapsille, joilla on muuten vaikeaa hahmottaa koulun ja elämän välistä yhteyttä. Lisäksi yrittäessään vaikuttaa ympäröivään maailmaan, oppilas oppii samalla myös paljon itsestään. Palvelu siis kasvattaa nuorten omia voimavaroja ja mikä tärkeintä, saa heidät tietoisiksi niistä. (Berger Kaye 2010) Lindan mielestä palveluoppimi-sessa merkittävää onkin juuri nuorten voimaantuminen eli koetut onnistumisen tunteet, kun nuoret huomaavat, että ovat omalla panoksellaan voineet vaikuttaa ympäristöönsä.
Palveluoppimisprojektin päätteeksi oppi-laat reflektoivat kokemuksiaan ja oppimistaan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Transfer ei tapahdu välit-tömästi eikä automaattisesti vaan usein nuori tarvitsee sekä yhteistä että omaa reflektiota pystyäkseen soveltamaan tietoja ja taitoja myös uusissa ympäristöissä. (Bransford ym. 2000:203) Lindan toimintatutkimus ei ole vielä valmis, mutta alustavasti vaikuttaa siltä, että uuden laaja-alaisista tavoitteista suuri osa toteutuu jokaisessa palvelu-oppimisprojektissa ja vielä suurempi osa on mahdollista toteuttaa palveluoppi-misen kautta, mikäli tavoitteiden toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.
MERKITTÄVÄÄ ON NUORTEN
VOIMAANTUMINEN
YHTEISKUNNALLINEN PALVELUPROJEKTI VASTAANOTTOKESKUKSESSA
Opetussuunnitelma 2014 korostaa laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia ja niiden liittymäkohtia. Merkittävään rooliin nousevat yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset. Työtavoiksi on oppivassa yhteisössä nousemassa tutkiva ja ongelmalähtöinen oppiminen, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta. Opetussuunnitelma ohjaa opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta eheyttäen – tarkastellen todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Kaikille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuodessa.
Tutkivan oppimisen kokonaisuuksia voidaan lähestyä monista eri näkökulmista. Seuraavassa esimerkissä ilmiöpohjaista työskentelyä on lähestytty Design-suuntautuneen pedagogiikan teoreettisista lähtökohdista ja menetelmistä. Ilmiöpohjaisen työskentelyn tulee perustua tieteelliseen ajatteluun. Elämme ajassa, jossa asiantuntijoiden rooli korostuu. Verkostoituminen ja toimiminen eri yhteisöjen kanssa on osa yhteiskunnassa toimimisen taitoja. Design-suuntautuneessa pedagogiikassa tutkiminen ja kokeellisuus ovat keskiössä. Oppilaat hakevat tietoa uusiin, odottamattomiin kysymyksiin. Tutkimustehtävä voi olla kysymys, johon ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Esimerkkinä Design- suuntautuneeseen pedagogiikkaan 2lk. tutki avaruuden kysymyksiä.
Design suuntautunut pedagogiikka DOP
IIlmiöpohjaisen oppimisen lähtökohta on Design suuntautuneessa pedagogiikassa. Oppimisen käynnistäjänä on lapsia haastava ajankohtainen ongelma tai kysymys, jota oppilaat lähtevät ratkaisemaan. Keskeistä on, että tutkimustehtävän muodostaminen tapahtuu oppijoista lähtien. Pedagogiikassa korostuu oppilaan osallisuus, yhdessä toimiminen sekä tässä juuri tässä kokonaisuudessa luonnossa liikkuminen.
Design suuntautunut pedagogiikka- Ideariihivaihe: (1½h)
Ilmiönä oma lähimetsä / lähiluontokohde
Design suuntautunut pedagogiikka DOP
IIlmiöpohjaisen oppimisen lähtökohta on Design suuntautuneessa pedagogiikassa. Oppimisen käynnistäjänä on lapsia haastava ajankohtainen ongelma tai kysymys, jota oppilaat lähtevät ratkaisemaan. Keskeistä on, että tutkimustehtävän muodostaminen tapahtuu oppijoista lähtien.
Pedagogiikassa korostuu oppilaan osallisuus, yhdessä toimiminen sekä tässä juuri tässä kokonaisuudessa luonnossa liikkuminen.
Design suuntautunut pedagogiikka-
Ideariihivaihe: (1½h)
Ilmiönä oma lähimetsä / lähiluontokohde
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA POHDITTIIN YHDESSÄ JA ERIKSEEN
EDELLYTTÄÄ LUOTTAMUSTA NUORTEN KYKYIHIN
LÄHDELUETTELO
18