1. Valmistautuminen (Preparation)
2. Toiminta (Action)
3. Pohdinta (Reflection)
(England & Spence 1999)
- Syksyn projektissamme pakolaisuus-teeman avulla yhdistettiin äidinkielen, matematiikan ja kuvaamataidon sisältöjä. Lisäksi aihetta käsitellessämme tuli pohdittua myös lähtöalueiden maantieteeseen, historiaan, yhteiskuntaoppiin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Virikkeiden antamisen ja teeman esittelemisen jälkeen oppilaat valitsivat teeman sisältä itseään erityisesti kiinnostavan aiheen, joista he ryhmissä valmistivat mielessään heränneisiin kysymyksiin vastaavat posterit, jotka valmisteluprosessin lopuksi esiteltiin muulle luokalle.
Palveluoppiminen on ”kuumaa kamaa” maailmalla ja pikkuhiljaa oppimisstrategia on rantautumassa myös Suomeen. Palveluoppimisen avulla uutta opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa syventämällä ilmiöpohjaista oppimista yhteiskunnallisen vaikuttamisprojektin ja reflektion avulla. Ajankohtaisiin ilmiöihin paneutuminen yhdistyy siis aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.
Palveluoppiminen on oppimista
yhteiskunnallisissa palveluprojekteissa
ja siihen liittyy kolme vaihetta:
Esimerkiksi rohkeuden, ennakkoluulottomuuden, avoimuuden ja kärsivällisyyden harjoittaminen sekä kommunikointi ilman yhteistä kieltä.
Mitä palveluoppiminen on?
PALVELUOPPIMINEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAJANA
ANU ROIHA
LAAJA-ALAISET TAVOITTEET VAIKUTTAVAT TOTEUTUVAN
Lindan toimintatutkimus ei ole vielä valmis, mutta hänen mukaansa alustavasti vaikuttaa siltä, että uuden opetussuunnitelman laaja-alaisista tavoitteista suuri osa toteutuu jokaisessa palveluoppimisprojektissa ja vielä suurempi osa tavoitteista on mahdollista toteuttaa palveluoppimisen kautta, mikäli tavoitteiden toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.
Kuvat: Linda Izadi kävi Chicagossa oppimassa laajan mittakaavan palveluoppimisohjelmasta kesällä 2015
Video: Globaali palveluoppiminen esimerkkinä tietokoneavusteisesta yhteisöllisestä oppimisesta (CSCL)
PALVELUOPPIMISEN HISTORIAA
Palveluoppimisen lähtökohdat ovat 1960-luvulla John Deweyn ajatuksessa kokemuksista oppimisesta ja kansalai-suuteen kasvamisesta. Palveluoppimisen kehittymiseen ovat lisäksi osaltaan vaikuttaneet myös suuntaukset kuten feministinen pedagogiikka ja kriittinen koulukunta, jotka näkevät koulutuksen mahdollisuutena kohti oikeudenmu-kaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. (Manninen & Raatikainen 2013) Palveluoppiminen kehitettiin 1990-luvulla ja se on ollut käytössä yhdysvaltalaisissa korkeakouluissa jo vuosia ja viime vuosina sitä on sovellettu niin peruskoulussa kuin päiväkodeissakin.
Eräässä innovatiivisessa oululaisessa peruskoulussa uuden opetussuunnitel-man mukaisia menetelmiä on hyödyn-netty jo vuosia, joten ilmiöpohjainen oppiminenkin on oppilaille jo tuttua. Kuluneen lukuvuoden aikana osa tämän koulun 6-luokan oppilaista on päässyt kokeilemaan palveluoppimista. Palvelu-oppiminen eroaa perinteisestä kokemuk-sellisen oppimisen mallista (Kolb 1984) siinä, että palveluoppimisessa korostuu yhteiskunnan kannalta merkityksellinen toiminta, vastavuoroinen oppiminen sekä strukturoitu oppimiskokemus. (Furco 1996:5)
AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
16