Uudessa perusopetusta koskevassa opetus-suunnitelmassa on keskeisimpänä tavoitteena määritelty laaja-alainen osaaminen. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu tiedoista, taidoista, arvoista, asenteista ja tahdosta. Sihen kuuluu siis paitsi henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen myös omien työkalujen valinta sekä aito yhdessä tekeminen. Laaja-alaiselle osaamiselle on selkeä tarve, sillä sekä opinnot että työelämä edellyttävät tiedon- ja taidonaloja ylittävää ja yhdistävää osaamista. (Wagner 2008)
Laaja-alaiseen osaamiseen pyritään seitsemän oppimistavoitteen kautta, joita on tarkoitus toteuttaa kaikissa oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla:
1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Sisältää perustan kriittiselle ajattelutavalle, mitä muut oppimistavoitteet vaativat. Erityisesti huomioitavaa tässä on ihmisen opettaminen havannoimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tähän sisältyy oppilaan oman oppimistyylin löytäminen ja hyödyntäminen. Tavoitteena on saada oppilas itse “havannoimaan, tarkkailemaan, ideoimaan, tuottamaan ja jakamaan tietoa monipuolisesti”.
2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Nykyaikana oppilaat kasvavat maailmaan, mikä on monikulttuurinen ja uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Tämä vaatii etiikan ymmärrystä, oman kulttuuri-identiteetin rakennusta ja sen kautta vuorovaikutuksen kehittämistä kestävämmäksi. “Tunnen ja arvostan elinympäristöäni ja sen kulttuuriperintöä. Kulttuurien monimuotoisuus on voimavarani. Arvostan itseäni, muita ihmisiä ja noudatan hyviä tapoja”.
3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Oppimistavoite sisältää perusopetuksessa ihmisen kasvattamista toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Tähän sisältyy terveyden-, talouden ja vastuunhoitoa ikäluokkaan sopivalla tavalla. Nykyaikana korostuu myös teknologian osaaminen ja hyödyntäminen. “Suhtaudun positiivisesti tulevaisuuteen. Ymmärrän, että omalla toiminnallani voin vaikuttaa omaan ja toisten hyvinvointiin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Hallitsen arkea nyt ja tulevaisuudessa.”
UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN
LAAJA-ALAISET OSAAMISTAVOITTEET
Muita linkkejä esim.
http://villinikkarit.fi/blogi/suomalainenkoulu/laaja-alaisen-osaamisen-kehittamisella-valmennetaan-nuoria-elamaan-ja-tyoelamaan/
Mitä laaja-alaisen osaamisen kehittäminen tarkoittaa? Se tarkoittaa erilaisten tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Sen lähtökohtana on, että ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko ja kansalaisena toimiminen vaativat tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Siksi keskeistä yksilön osaamisen kehittymisessä on sisältöjä korostuneemmin se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppijalle annettava palaute ja oppimisen ohjaus vaikuttavat eniten oppilaassa kehittyviin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia. Laaja-alaisen osaamisen kasvun kautta rohkaistaan oppijaa tunnistamaan oma erityisyytensä, omat vahvuutensa ja arvostamaan itseään. Laaja-alaisen osaamisen kehittymisen kautta oppija löytää oman juttunsa.
Laaja-alainen osaaminen sisältää seitsemän erilaista osaamisaluetta. Olemme Villinikkareissa jäsentäneet ne kolmeen kategoriaan.
1. Henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen
Tähän kategoriaan kuuluvat oman ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun voimistaminen sekä itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen vahvistaminen. Nämä ovat kaikki osaamisia, joita jokainen tarvitsee osatakseen huolehtia itsestä, omasta oppimisesta ja elämänlaadusta. Kun uskaltaa ajatella omia ajatuksia, osaa toimia monikulttuurisessa ympäristössä sekä pystyy johtamaan itseään kohti kestävää elämäntapaa, on halussa taitoja, joiden avulla voi pitää huolta myös toisista ja ympäröivästä yhteisöstä.
2. Omien työkalujen valinta
Toiseen kategoriaan kuuluvat monilukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen teemat. Tässä keskeistä on osata käyttää erilaisia välineitä tekstien lukemisen, kirjoittamisen, tulkitsemisen, ymmärtämisen ja arvottamisen apuna. Tvt:n työvälineet ovat kanava tehdä näkyväksi oma osaamista sekä itseä kiinnostavia juttuja, perustaa ja löytää samanmielisten heimoja läheltä ja kaukana. Erilaisia työkaluja on paljon, siksi on olennaista valita ne, jotka tuntuvat omilta. Työkalujen käytössä tärkeää on opetella niiden vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä.
3. Aito yhdessä tekeminen
Kolmas kategoria avaa oppijaa ja koulua osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Niihin kuuluvat työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen osa-alueet. Työelämätaitojen ja yrittäjyyden oppimisessa on oiva mahdollisuus liittää oppijan omat jutut osaksi koulunkäyntiä. Hyvä työkalu tähän on oppijalähtöinen projektioppiminen ilmiölähtöisen oppimisen rinnalla. Oppijoiden osallisuutta koulunkäynnin arkeen voi lisätä esim. oppijoiden osallistamisella oppimistavoitteiden määrittämiseen tai vaikka ops-työssä mukana olemiseen.
Toinen mielenkiintoinen linkki tiiivistelmään kirjasta: Norrena, Juho. 2015. Innostava koulunmuutos. Opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen.
https://peda.net/keuruu/ops-ryhmat/materiaalit/ops-materiaalia/lo:file/download/bbfad6b23f081ce7188b9afacacf37bd54835463/Laaja-alainen%20osaaminen.pdf
Lisäksi olisi hyvä hyödyntää kurssikirjallisuutta esim. Brandsford ym, (toim,) 2000. How people learn - Brain, mind, experience and school. s.203 Löydettävissä www-muodossa: http://www.nap.edu/read/9853/chapter/12#203 (Haettu 1.4.2016)
Miksi laaja-alainen osaaminen on tärkeää? 21st century skills!
Wagner, Tony. 2008. Educational Leadership. Pääpointit saatavilla www-muodossa: http://www.tonywagner.com/244 (Haettu 21.4.2016)
Lähteet
Opetushallitus 2016a. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Saatavilla www-sivulla: http://www.oph.fi/download/163777_
perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Haettu 19.4.2016)
Wagner, Tony. 2008. Educational Leadership. Pääpointit saatavilla www-muodossa: http://www.tonywagner.com/244 (Haettu 21.4.2016))
EI OLE VIELÄ INTERAKTIIVISENA LÄHDELUETTELONA!
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia.
Kaikki nämä seitsemän oppimistavoitetta on hyvä ottaa osaksi oppimissuunitelmaa, sillä näillä saavutettu laaja-alainen osaaminen auttaa oppilaita kehittymään kestävämmin ja kokonaisvaltaisemmin.
Näillä seitsemällä oppimistavoit-teella on yhtymäkohtia, sillä niiden yhtenäinen tavoite on perusopetuksen periaatteiden mukaisesti tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää kestävän elämäntavan omaksumista ja osaamista. Erityisen tärkeää on saada ihminen arvostamaan omia vahvuuksiaan seitsemän oppimistavoitteen maastossa.
Opetushallitus 2016a. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Saatavilla www-sivulla: http://www.oph.fi/download/163777_
perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Haettu 19.4.2016)
10