Leikki oppimisessa
"leikki on lapsen tapa elää ja toimia, harjoitella, kehittyä ja oppia"
Lapsi on terve kun se leikkii – kuuluu vanha sananlasku. Tällä sananlaskulla on perää, sillä leikkiminen on kuulunut aina lasten elämään ajasta, paikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Se on myös tärkeä työkalu lapsen maailmassa opetella käsittelemään erilaisia elämiseen liittyviä asioita ja sääntöjä, mitä lapsi kohtaa kehityksensä aikana elämässään. Se on myös työkalu, jolla lapsi pystyy kehittämään luovuuttaan ja mielikuvitustaan, ja se on lapselle aito ja iloa tuottava kokemus. Pähkinänkuoressa ”leikki on lapsen tapa elää ja toimia, harjoitella, kehittyä ja oppia. Leikki tyydyttää lapsen fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita monipuolisesti” (Jarasto ja Sinervo 1997: 205).
Tämän artikkelin aihe rajautuu alakoulun luokkien 1-6 aikana tapahtuvaan leikkiin ja sen kautta oppimiseen, mutta koska lasta kehittävä leikki alkaa jo varhaislapsuudesta, niin on hyvä käydä karkeasti läpi siihen liittyvät kognitiiviset vaiheet sekä erilaiset leikin muodot. Jean Piaget on jakanut leikin kehityksen vaiheet kolmeen eri osaan: esinetoimintaleikkiin, symbolileikkiin ja sääntöleikkiin.
Esinetoimintaleikkiin kuuluu harjoitusleikki ja esineleikki. Harjoitusleikki on lapselle leikin alkuvaihe, johon kuuluu yhteistä toimintaa aikuisen kanssa. Esineleikkiin taas kuuluu varhaisen motoriikan kehittyminen siihen pisteeseen, että esineisiin tarttuminen mahdollistuu ja lapsi alkaa kiinnostumaan ympäristöstään ja siinä olevista esineistä. Lapselle herää mielenkiinto lähteä tutkimaan ympäristöään, eikä vanhemman syli ole tälle enää koko maailma.
Symbolileikki tai symbolifunktio on vaihe lapsen leikin kehityksessä, jossa lapsi alkaa ymmärtämään sen, että esineillä on jokin merkitys. Leikissä lapsi tarvitsee aikuisen näyttämään tälle, mitä esineellä tehdään, sillä pieni lapsi ei voi tietää esineen käyttötarkoitusta ilman vanhemman ohjeistusta. Lapsen omassa leikissä tämä konkretisoituu sillä, että hän alkaa käyttämään erilaisia objekteja esittävän leikin välineinä. Lapsi voi omaa mielikuvitustaan hyödyntäen käyttää vaikkapa lusikkaa kuumemittarina, tai keppiä aseena leikeissään. Symbolileikkiin kuuluu myös myöhemmällä iällä tapahtuva roolileikki, jossa lapset astuvat jonkin hahmon saappaisiin, ja esittävät tätä leikeissään.