mahdollistavana oppimisympäristönä. Tarkastelen sitä erityisesti fyysisen ja konkreettisen oppimisympäristön näkökulmasta.
"maasta löytyneet kävyt voivat symboloida maatilan eläimiä, sammalmättäät viljapeltoja ja pikkukivet laidunmaita kiertäviä aitoja."
Metsässä tarjolla on luonnosta löytyvää materiaalia, joka voi mielikuvituksen siivin saada monia symbolisia merkityksiä. Hyvönen ym. asettavatkin yhdeksi hyvän leikin ominaisuudeksi mielikuvituksen vahvan läsnäolon; leikki tapahtuu kuvitellussa tilanteessa, symboloiduilla välineillä ja symboloidussa ympäristössä (Hyvönen ym. 2007, 145). Maatilaleikissä, jossa tutustutaan esimerkiksi ruuan alkuperään, maasta löytyneet kävyt voivat symboloida maatilan eläimiä, sammalmättäät viljapeltoja ja pikkukivet laidunmaita kiertäviä aitoja. Laskemista harjoitellessa, esimerkiksi kauppaleikin avulla, pikkukivet voivat symboloida kolikoita, kävyt ja oksanpätkät ostoksia. Metsä muuttuu hetkessä vilkkaaksi kauppakeskukseksi, jossa myyjät ja ostoksia tekevät asiakkaat kohtaavat.
Hyvönen ym. ovat keränneet leikillistä oppimisympäristöä koskevassa tutkimuksessaan opettajilta arvioita luokkahuoneesta oppimisympäristönä sekä koulun pihalle rakennetusta leikillisestä oppimisympäristöstä (Hyvönen ym. 2007, 114). Opettajien vastauksista tehdystä yhteenvedosta huomasin heidän arvostavan toiminnan ja ei-opettajajohtoisen työskentelyn
ja ei-opettajajohtoisen työskentelyn mahdollistavaa tarpeeksi suurta tilaa, jossa on mahdollisuus myös opittavien asioiden konkretisointiin.
"Viemällä oppilaat metsään, opettajat saavat käyttöönsä innostavan ja tilavan ympäristön"
Viemällä oppilaat metsään, opettajat saavat käyttöönsä innostavan ja tilavan ympäristön. Metsässä on helppo välttää usein tylsäksi koettu opettajajohtoinen opetus ja ottaa käyttöön oppilaita aktivoivat toiminnalliset menetelmät. Ympäristötiedontunnilla voidaan yhdessä eläytyen keitellä taikalientä, johon oppilaiden tulee etsiä metsästä ohjeiden mukaan määrättyjä kasveja. Kuvataidetunnin projektityönä voidaan luoda oma maailma rakentamalla majoja risuista ja maalaamalla biohajoavilla luonnonväreillä puihin ja kiviin merkkejä. Lasten luomassa ympäristössä voidaan myöhemmin lukea tarinoita historiasta ja eläytyä esimerkiksi kivikauden ihmisten elämään leikin kautta.
Oppimisympäristönä metsä näyttäisi vastaavan niin opettajien kuin oppilaidenkin tarpeisiin. Hyvösen ym. leikillistä oppimisympäristöä koskevassa tutkimuksessa on kerätty myös peruskouluikäisten lasten ajatuksia toiveiden oppimisympäristöstä. Fyysiseen ympäristöön liittyvistä toiveista suurin osa sijoittui ulkona olevaan ympäristöön. Lisäksi tulokset ilmensivät selvästi lasten suurta tarvetta liikuntaan ja toimintaan. (Hyvönen ym. 2007, 87). Vaikka lasten vastauksissa vain harvoissa suoraan esitettiin toivetta metsän läheisyydestä tai siellä toimimisesta, ajattelen metsäympäristön pystyvän vastaamaan moneen lasten esittämään toiveeseen. Metsässä lapset saavat olla ulkona koulurakennuksesta ja toiminnallisen tekemisen myötä saavat toimia itse aktiivisina kokijoina ja tekijöinä.