LÄHTEKÄÄMME METSÄÄN
"Leikki ja taide tarjoavat lapselle mahdollisuuden tutustua siihen millainen hän itse on. "
Toiminnallisen tekemisen on todettu olevan tehokas oppimisen työkalu. Ollessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja toimimalla itse, lapsi hahmottaa konkreettisemmin opittavan asian sekä oman kehollisuutensa. (Hyvönen, Kangas, Kultima ja Latva 2007, 123.) Taiteen tekeminen oppiainerajoja ylittävänä toimintana muuallakin kuin kuvataidetunneilla toimii leikin tavoin hyvänä toiminnallisena menetelmänä opetuksessa. Leikki ja taide tarjoavat lapselle mahdollisuuden tutustua siihen millainen hän itse on. Molemmissa tarjoutuu vapaus ajatella, kuvitella ja keksiä. Lapsuuden leikeissä tapahtuva transformaatio eli muuntamisprosessi, jossa mielikuvituksen avulla eläydytään rooleihin ja tapahtumiin, on inhimillisen älyllisen toiminnan perusta. Tälle perustalle rakennetaan muut inhimillisen elämän asiat niin tieteessä kuin taiteessakin. (Piironen 2006, 20). Tämän perustan rakentamiseen olisi mielestäni tärkeää kiinnittää huomiota ja kohdentaa voimavaroja sen rakentumista tukeviin ja mahdollistaviin tekijöihin.
"Lapsi havainnoi ja imee ympäristöstään jatkuvasti asioita, joita liittää jo sisäistämiinsä skeemoihin"
Ajattelen oppimisympäristön nousevan yhdeksi merkittäväksi tekijäksi toiminnallisen tekemisen mahdollistajana. Yleensä oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä ja konkreettista tilaa ja paikkaa, mutta myös sosiaalista ja psyykkistä ympäristöä kuten yhteisöjä, toimintakäytäntöjä sekä ilmapiiriä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (Opetushallitus 2014, 29). Rusanen, Kuusela, Rintakorpi ja Torkki (2014) kirjoittavat oppimisympäristön olevan vertaisryhmän ja aikuisten lisäksi lapsen kolmas kasvattaja (Rusanen ym. 2014, 64). Lapsi havainnoi ja imee ympäristöstään jatkuvasti asioita, joita liittää jo sisäistämiinsä skeemoihin. Jos ajattelemme oppimisympäristön lapsen kolmanneksi kasvattajaksi, on luonnollista, että sille luodaan tavoitteita myös opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman mukaan oppimisympäristöjen tuleekin tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista (Opetushallitus 2014, 29).
Tässä artikkelissani olen keskittynyt tarkastelemaan metsää näihin haasteisiin vastaavana toiminnallisuutta mahdollistavana oppimisympäristönä.