Kuka saa oppia leikkimällä?
Käsittelen tässä artikkelissa leikkiä Asperger-oppilaan opetuksessa. Aspergerin oireyhtymä on autismin kaltainen tila, joka näkyy muun muassa vaikeuksina sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikaatiossa sekä erikoisissa, rajoittuneissa ja toistuvissa mielenkiinnonkohteissa ja toiminnoissa. Kyseessä on laaja-alainen kehityksen häiriö, vaikka Asperger-lapsilla voi joillakin alueilla olla runsaastikin älyllistä kapasiteettia. Toisella elämän osa-alueella henkilö voi pärjätä täysin itsenäisesti, kun toisella hän tarvitsee täyden tuen. (Kerola, Kujanpää, Timonen 2000, 156.)
Opetussuunnitelmaan on kirjattu, että opetuksessa tulee ottaa huomioon erilaiset oppilaat. Puhutaan erityisopetuksesta, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Opetuksessa huomioidaan oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Ensisijaisena tavoitteena on, että tuen avulla oppilas saavuttaa yleisen oppimäärän tavoitteet. Jos tukitoimista huolimatta oppilas ei saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. ämä voi tarkoittaa vain yksittäisiä oppiaineita tai koko
oppimäärää. Yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. (Opetussuunnitelma 2014, 25.)
"Käyttäytyminen näissä tilanteissa voi olla sopimatonta, koska lapselle on vaikeaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää, mitä koulutoveri tai opettaja tuntee, ajattelee tai tietää."
Aspergerin oireyhtymä saattaa näkyä jo varhain, mutta kouluiän kynnyksellä oireet ovat usein selkeimmillään. Tähän osaltaan vaikuttaa, että vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, yhteisleikeissä ja ryhmätöissä näkyvät juuri koulunkäynnissä. Käyttäytyminen näissä tilanteissa voi olla sopimatonta, koska lapselle on vaikeaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää, mitä koulutoveri tai opettaja tuntee, ajattelee tai tietää. (Kerola, Kujanpää, Timonen 2000, 159.) Opettajan on hyvä tiedostaa ja ymmärtää oppilaansa haasteet ja ottaa ne huomioon esimerkiksi yhteisleikeissä. Oppilas ei käyttäydy tarkoituksella sopimattomasti, joten opettajan velvollisuus on kärsivällisesti ohjeistaa kehityksen häiriöstä kärsivää oppilasta toimimaan sopivalla tavalla.
Vaikka Asperger-oppilas usein osaa