Kuinka opettajan tulisi reagoida oppilaiden mediasta saamiin vaikutteisiin? Tulisiko opettajan kannustaa tai estää, ja missä määrin?
Emma: Estää ei missään nimessä pitäisi, koska se on vain intertekstuaalista ilmaisua. Jos varsinaista oppimista hidastavaa kopioimista huomaa, niin sitten voi puuttua asiaan, mutta tässä puhutaankin ehkä juuri ilmaisun tavasta. Totta kai nuori saa piirtää pokémonin, tai totta kai hän saa piirtää jonkun muun hahmon mediasta, koska eihän näitä aiheita ole koskaan suljettu nykytaiteen piiristä pois. Eikä opettajan pitäisi missään nimessä niin ajatellakaan.
Vaikutteiden ottaminen kuvakulttuurista ei ole mitenkään outo ilmiö, mutta mediakasvatuksessa ja kuvataidekasvatuksessa opettajan tulee pitää silmät auki sille, mitä kuvastoja sieltä mediasta nousee. Jos esimerkiksi yläastelaisella alkaa nousemaan töissä esille sotakuvasto, niin tästä voidaan tulkita, että ahdistaako tämä aihe nuorta. Ahdistavatko häntä vaikka Ukrainan sodan tilanne tai Isiksen tilanne ja niihin liittyvä uutisointi. Nykyään uutiset ovat aika masentavia: mediassa uhkakuvia tulevaisuuden terroristi-iskuista Suomessa. Nuoret reagoivat tietenkin näihin uutisiin. Taiteellisesta näkökulmasta katsoen tällaisten aiheiden käsittelyä koulutöissä ei pidä kieltää. Sen sijaan opettajalla on kasvattajana velvollisuus pitää silmät ja korvat auki huolestuttavien kuvien varalta. Kuvat saattavat antaa vihiä siitä, jos oppilailla on vaikkapa ahdistuneita, pelokkaita tai rasistisia ajatuksia. Kuvien kautta keskustelu voidaan ohjata moraalisiin teemoihin.
Tuula: No kuvataideopettajan pitää minusta ilman muuta hyväksyä myös lasten omat kuvat. Tunnin puitteissa ainakin kuvataideharrastuksessa pitää sen oman kuvaston saada olla siellä. Minusta voi ihan hyvin sekatekniikkaharjoituksissa käyttää omaa kuvastoaan. Mutta sen jälkeen voi tehdä myös opettajan antamia aiheita.
Mikä on mielipiteesi fanitaiteesta koulutyönä, onko se toisten töistä inspiroitumista vai kopiointia? Entä kuinka fanitaidetta tulisi koulussa arvostella?
Emma: Halpaa ideoiden kopioimista fanitaide ei missään nimessä minusta ole, siinä ei kannata lähteä vetämään rajoja. Ylipäätänsä uusi maalaus vanhasta aiheesta, kuten kukkavaasista, on ideana samanlaista kopioimista kuin fanitaide. Mutta jos tunnilla tehdyssä teoksessa on arvostelukriteereinä esimerkiksi uuden ilmaisutavan oppiminen, mutta fanitaiteen kautta opeteltu piirtämiskaava lukitsee ilmaisua, ei täysiä pisteitä voi tietenkään antaa. Arvostelun pitää aina olla reilua, ja senhän ratkaisee se, että tehtävänannot ja opeteltavat asiat ovat kaikille selviä jo alusta alkaen. Eli jos pitää opetella realistisen näköisen ihmisen piirtämistä, ei tehtävää pääse Sailor Moonilla läpi.
Tuula: Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Meillä opshan määrittelee sen, mitä kouluissa tulee opettaa ja kuinka paljon. Minä opettajana tekisin ehkä niin, että on erikseen fanitaidetöitä ja sitten sovitaan, mikä siinä on arvioinnin kriteeri ja niin edelleen. Kyllä minusta muutakin pitää pystyä tekemään kuin pelkkää omaa fanitusta. Ja edelleenkin voisin sanoa että se oma fanituksen kohde on tekniikkaharjoituksissa aivan loistava. Miettikää jos harjoitellaan välivärien tekemistä, kun käyttää tehtävässä omia hahmojaan, niin silloinhan siinä sen opetettavan asian, eli välivärit, oppii oppilaalle mukavassa kuvassa.
9