Lions Club Uusikaupunki Joululehdet Joululehti 2012 | Page 30

Itä ja länsi kohtasivat U:gissa Kaunottaren tilalle moderni liiketalo Suomalainen (tai venäläinen) lennätin toimi rinta rinnan tanskalaisen lennättimen kanssa siten, että virallinen toiminta tapahtui luukkujen välityksellä, mutta käytännössä huoneistojen väliset ovet olivat yleensä auki. Suomen itsenäistymisen jälkeen suomalaisen lennättimen toiminta hiljeni, kun yhteyksiä Venäjälle ei juuri enää pidetty. Itsenäinen lennätin lakkautettiin 1927, koska langaton lennätin oli osoittautunut edullisemmaksi, ja toiminta liitettiin osaksi postilaitosta. Tanskalainen siirtokunta puolestaan jätti Uudenkaupungin 1954, jolloin Vallilassa pidettiin suuri jäähyväisjuhla. Tästä kaudesta on muistutuksena ns. ”telegrafpökä” koulukeskuksen kalliolla ja muistolaatta postin seinällä. Kansallispankin konttorinjohtaja ja kaupunginkamreeri Martti Airisto osti sitten bulvaanina talon omiin nimiinsä 1909, minkä jälkeen se siirtyi oitis Uudenkaupungin Suomalaiselle seuralle, joka jatkoi vuokraamista lennätinlaitokselle. Myöhemmin talo siirtyi Suomalaisen seuran säätiölle. Lennättimien lisäksi talossa toimivat posti sekä Alisenkadun varrella länsipäädyssä seurakunnan pappila ja kirkkoherranvirasto vuoteen 1957. Rakennuksessa toimi myös Uudenkaupungin suojeluskunta vuosina 1921—1926. Pihalla oli myös Joh. Östmanin piirtämä punatiilinen kaunis ulkorakennus, jossa toimi pitkään mm. Viljam Wikmanin moottorikorjaamo sekä Uudenkaupungin Sanomien laakarotaatiopaino ja paperivarasto. Vuonna 1971 alkoi sitten uusi mullistus. Uudessakaupungissa oli menossa voimakas kasvun kausi. Säätiö myi historiallisen ja kauniin rakennuksen Postipankille, joka ensi töikseen ryhtyi talon purkuun. Tilalle rakennettiin kolmekerroksinen (+kellarikerros) liiketalo, jonka suunnitteli raisiolainen Arkkitehtitoimisto Lukander & Vaahtera. Kerrosalaa tuli 3100 neliötä. 1975 valmistui nykyajan vaatimukset täyttävä liikeja toimistotalo, joka poikkesi tyystin edeltäjästään. Ajan rakennustavan mukaan kaikenlainen koristus oli jätetty tyystin, funktionaalisuus oli loppuun asti määräävä linja. Liike- ja toimistotalo sisälsi tietysti paitsi postin ja Postipankin tilat myös useita valtion virastoja kuten verotoimiston, työnvälitys- ja ammatinvalintatoimiston, raastuvanoikeuden ja maistraatin sekä katutasossa useita liikehuoneistoja, joiden käyttäjät ovat vuosien varrella vaihtuneet. Myöhemmin kiinteistöstä on sijansa saanut mm. Katukirkko pitämään yllä vanhan talon seurakuntaperinnettä sekä kellarikerroksessa olleet Suomalaisen seuran säätiön vuokrattavat kokoustilat, jotka nekin ovat nykyisin yksityisessä liikekäytössä. Ajalle ominaista on, että jopa pankit ovat talossa vaihtuneet. Paikallaan ovat pysyneet vain posti ja verotoimisto. Verotoimistoon tietysti ikuinen, sehän tarvitaan aina. Mutta kun ikiaikainen postikin aiotaan lopettaa postinkulmalta, ei uusikaupunkilainen voi luottaa enää mihinkään. Vaikka onhan postilta viety valmiiksi jo tärkeimmät tunnuksensa, nimi ja postitorvi. Erkki Sirkiä Tori oli välillä varsin pieni. Lähes nykyisen rauhanmuistomerkin paikalla oli silloisessa kaavassa mustalla neliöllä merkitty raatihuone. Myöhemmin Chiewitzin kaavassa tori laajennettiin takaisin nykyiseen laajuuteensa ja arkkitehti piirsi itse uuden kirkon torin ylälaitaan, vanha kirkko kun oli huonokuntoinen. 29