Erityisenä haasteena monella kuntoutuksen ohjaa- jalla on lastensuojelun lainsäädännön ja lastensuo- jelun perusasioiden tuntemuksen puute. Lasten- suojelulaki ja sosiaalihuoltolaki määrittelevät työn- tekijän oikeuksia ja velvollisuuksia todella paljon myös avopuolella, ja Kirsin mukaan näitä asioita ei yleensä opeteta riittävästi kuntoutuksen ohjaajan koulutuksessa. Sellainen kuntoutuksen ohjaaja, jo- ka ei ole opiskellut näitä asioita vapaavalintaisina opintoina, joutuu perehtymään niihin työn ohessa tavalla tai toisella.
Uudet hyvinvointialueet ovat tuoneet muutoksia myös Huoltsikan toimintaan. Uudistusten mukana on tullut paljon hyvää, mutta myös paljon haastei- ta. Suurimmat haasteet liittyvät organisoitumiseen ja talouteen. Konkreettisempana esimerkkinä Kirsi mainitsee uuteen järjestelmään liittyvän byrok- raattisen kankeuden, joka välillä vaikeuttaa yhteis- työn rakentamista eri toimijoiden välillä. Uudistuk- sen kanssa ollaan kuitenkin vasta käynnistysvai- heessa, ja Kirsi näkeekin, että esimerkiksi kolmen vuoden päästä tilanne voi näyttää hyvinkin erilai- selta. Yksittäisen toimijan näkökulmasta on tieten- kin vaikea tehdä tarkkoja ennustuksia. Kirsi kuiten- kin uskoo, että hyvinvointialueuudistus voi tuoda mukanaan paljon hyvää esimerkiksi palvelujen yh- tenäistymisen ja yhdenvertaisuuden eteenpäin- viemisen näkökulmasta.
Kirsi kannustaa lukijoita hankkimaan kokemusta
mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti, myös perinteisen kuntoutuksen ohjaajan työn- kuvan ulkopuolelta. Hänen mukaansa kannattaa hyödyntää opiskeluajan mahdollisuus kokeilla eri- laisia asioita ja eri sektoreita, sekä selvittää etukä- teen, onko mieleistä työpaikkaa varten tarpeen hankkia jotain erityisosaamista, kuten lastensuo- jelun perusteiden tuntemusta.