ria tavataan joko toimistolla, heidän kotiympäris-
tössään tai kodin ulkopuolella. Lisäksi lapsille, nuo- rille ja heidän vanhemmilleen pidetään vertaistu- kiryhmiä.
Asiakaskunta koostuu neuropsykiatrisista vaikeuk- sista oireilevista lapsista ja nuorista: ADHD, ADD, autismikirjo. Heillä voi olla myös muita sairauksia kuten ahdistus- ja käytöshäiriöitä. Lapset ja nuoret ovat ikähaarukaltaan 5-20 vuotiaita.
Moniongelmallisuus näkyy haasteina sosiaalisissa suhteissa, toiminnanohjauksessa, koulutyöskente- lyssä, rajoittamistilanteissa, ruokailuissa, uni- ja valverytmissä, tunnesäätelyssä sekä aistiyliherk- kyyksinä. Lisäksi koulukuormitus purkautuu monel-
la kotona.
Miten sosiaalisia taitoja ja osallisuutta edistetään?
Sosiaalisia taitoja edistetään nuoren kanssa käy- mällä harjoittelemassa ja ennakoimassa erilaisia ti- lanteita kodin ulkopuolella. Silloin opetellaan mi- ten kyseisissä tilanteissa voitaisiin toimia. Myös o- mien vahvuuksien ja haasteiden tunnistamista har-
joitellaan. Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä, jotta nuori pärjäisi koulumaailmassa. Osallisuutta edistetään esimerkiksi vertaistukiryhmissä kuun-
nellen ja huomioiden lasten ja nuorten omia mieli- piteitä. Sosiaalista toimintakykyä voidaan edesaut- taa esimerkiksi altistamalla nuorta turvallisesti epämukaviin tilanteisiin.
Mitä keinoja on käytössä syrjäytymisen ehkäisyyn?
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä vaikkapa etsimällä nuorille yhdessä vertaistukiryhmiä ja harrastuksia. Kouluihin yritetään lisätä ymmärrystä, jotta nuori saa siellä riittävän tuen. Lisäksi keskustellaan pe- laamisesta, kaverisuhteista sekä päihteistä ja tar- vittaessa ohjataan hoitoon. Nuoren kanssa voidaan
myös ottaa puheeksi, miten kieltäytyä sosiaalisen paineen alla sekä miten on tärkeää uskaltaa liikkua oman kodin ulkopuolella.
Miten elämänhallintaa parannetaan?
Elämänhallintaa voidaan parantaa useilla eri kei- noilla kuten opettelemalla kalenteroimista, päivä- ohjelmia tekemällä, ruokailurytmiä suunnittele- malla sekä unipäiväkirjaa pitämällä. Toiminnanoh- jaukseen suunnitelmallisuutta ja ennakointia lisää- mällä elämänhallintakin muuttuu, esimerkiksi läk- syjen ja kokeiden tekoa voidaan yhdessä miettiä. Silloin kun nuori muuttaa omaan asuntoon, voi- daan auttaa muistettavissa asioissa, kuten ostetta- vissa kodintavaroissa ja vakuutuksen otossa.
Milloin nepsyvalmennus ei tule kysymykseen?
Nepsyvalmennuksella ei ole haittavaikutuksia, mutta jos nuorella on parhaillaan menossa akuutti psyykkinen kriisi, ei nepsyvalmennus tule kysy- mykseen. Tällainen kriisi voi olla esim. psykoosi.
Mitä nepsyvalmennuksen jälkeen?
Nepsyvalmennuksen loputtua voi jatkosuositukse- na olla esimerkiksi LAKU-perhekuntoutus, Oma väylä -kuntoutus, Kelan kuntoutus- ja sopeutumis- valmennuskurssit sekä erilaiset terapiat kuten toi- mintaterapia.