Rikosseuraamuslaitosta ei aina ensimmäisenä miel- mielletä kuntoutustahoksi. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuitenkin tarjota rikoksesta tuomi- tuille tuomion aikana kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea irrottautumista rikollisuudes- ta sekä mahdollistaa palaaminen yhteiskuntaan rangaistuksen jälkeen. Vankila ja vankeus tilana on kuntoutuksen kentällä poikkeuksellinen, sillä asiak- kuus Rikosseuraamuslaitoksessa ei ole vapaaehto- ista, vaan perustuu rikoksesta annettuun tuomioon.
Vankiloissa toteutuva kuntoutus perustuu arvioon keinoista, joilla kulloinkin voidaan vähentää rikok- sen uusiutumisriskiä. Kuntotumisprosessia ohjaa kullekin vangille yksiköllisesti laadittu rangaistusa- jan suunnitelma tavoitteineen. Suunnitelman to- teuttamiseksi vankiloissa on käytössä erilaisia akk- reditoituja ohjelmia, joilla pyritään kulloisenkin ri- kostyypin tai rikoksiin johtaneen toiminnan vähen- tämiseen. Päihdekuntoutus on yksi tavallisia kun- toutusohjelmia, jota voidaan toteuttaa yksilötyönä, tai yhteistyössä pakallisten palveluntuottajien kanssa. Lisäksi on käytössä mm. suuttumuksen hal- lintaan ja seksuaalirikosten uusiutumisen vähentä- miseen tähtääviä kuntoutusohjelmia. Sosiaalinen kuntoutus tukee myös näiden kuntoutusohjelmien tuloksellisuutta. Keskeisenä menetelmänä kaikessa vankien kanssa tapahtuvassa työskentelyssä on motivoivan keskustelun menetelmä. Kuntoutuksen ja tavoitteiden toteutumisen edistämisen näkökul- masta jokainen lyhytkin kohtaaminen voi olla mer- kityksellinen.
Vankeus itsessään erottaa vangin yhteiskunnasta, ja vankien eristyksen taso vaihtelee suljettujen vanki- loiden eristysosastoista aina avovankiloihin. Myös vangin sijoitus voi rangaistuksen aikana vaihdella vankeuden eri vaiheissa. Vaikka rikos ja siihen joh-
taneet tekijät ovat usein kuntoutusperuste, myös vankeus itsessään on yksi peruste vangeille tarjot- tavalle sosiaaliselle kuntoutukselle. Vanki voidaan sijoittaa avolaitokseen ja jopa vankilan ulkopuolel- le valvottuun ja ohjattuun toimintaan, jos hän on osoittanut pystyvänsä noudattamaan päihteettö-
myyttä ja avolaitoksen sekä toimintapaikan määrä- yksiä ja ohjeita. Lisäksi päihteettömyyttä ja mää- räysten noudattamista valvotaan säännöllisesti.
Essi Kantonen toimii Jyväskylän vankilan toiminta- tiimissä erityisohjaajana. Hänen tehtävänään on ohjata vankeja vankilan ulkopuolisiin työtoimintoi- hin. Työtoiminta on keskeinen sosiaalisen kuntou- tuksen väline Jyväskylän vankilassa. Avovankilan periaatteena on, että sinne sijoitetuilla vangeilla on velvoite osallistua työtoimintaan, koulutukseen, a- volaitostyöhön tai he voivat käydä siviilitöissä van- kilasta käsin. Työtoiminnasta sovitaan aina vangin yksilöllisten tavoitteiden ja koko vankeusrangais- tuksen runkona olevan rangaistusajan suunnitel- man pohjalta. Koska kyse on vankeusrangaistukses- ta, kaikki toiminta ja kulkeminen vankilan ulkopuo- lella on luvanvaraista, aikataulutettua ja valvottua.
Kantosen mukaan vankien sosiaalisen kuntoutuk- sen yhtenä tarkoituksena on vahvistaa yhteiskun- taan ja lakia noudattavaan yhteisöön kuulumisen identiteettiä. Tässä onnistumisiin pyritään sijoitta- malla vankeja vankilan ulkopuolelle osaksi tavallis- ta yhteisöä sen tavallisena jäsenenä. Parhaimmil- laan vankilan ulkopuolisessa yhteisössä toimimi- nen synnyttääkin osallisuuden kokemuksia. Aktiivi- sen toiminnan voi nähdä edistävän vangin sitoutu- mista myös vankilassa sisäisesti toteutettavaan kuntoutustyöhön.
Kantonen on kiitollinen monipuolisesta yhteistyö- verkostosta, jonka kautta pyritään löytämään van- geille asiakaslähtöisesti arvioituna sopiva työtoi- mintapaikka. Tällä hetkellä toimintapaikkoina on e- rilaisia työvalmennuspalveluita tarjoavia yhdistyk- siä ja säätiöitä sekä julkisia tahoja. Yhteistyötä pai- kallisten toimijoiden kanssa pyritään vahvistamaan edelleen. Toimintapaikkojen kanssa käydään sään- nöllistä vuoropuhelua ja palautekeskusteluja yh- dessä toimintapaikkojen ohjaajien, Rikosseuraa- muslaitoksen työntekijöiden ja vangin kanssa. Kes- kusteluissa korostetaan asiakkaan, tässä tapaukses- sa vangin omia huomioita hänen työ- ja toimintaky- vystään ja kokemuksistaan vankilan ulkopuolisissa yhteisössä. Parhaimmillaan vanki voi käydä lähes tavallisesti siviilitöissä vankeuden aikana. Kanto- sen mukaan onnistunut sosiaalinen kuntoutus van- keusrangaistuksen aikana voi mahdollistaa sen, et- tä vankeusrangaistus on määräajan osa elämää, mutta ei määrittele vangin elämää kokonaisvaltai-
sesti.