24
"Tajusin olevani jossain hyvä"
Mika Salminen kertoo kokeneensa perin- teisen päihdehistorian, joka alkoi 15-vuo- tiaana alkoholilla. Nopeasti mukaan tulivat huumeet, rikollinen elämä ja vankilatuomiot. Tilanne lähti ”pahasti käsistä”, jonka vuoksi Salminen hakeutui ensimmäisen kerran päihdekuntoutukseen ja sai tukea eri ohjaajilta. Polku jatkui eristäytyneeseen ”mummon mökkiin”, kun Salminen ei sano- jensa mukaan ollut vielä valmis luopumaan päihteellisestä elämästä. Loppujen lopuksi Salminen lähti päihdekuntoutukseen vielä kahdesti osittain tukiverkostonsa ansiosta. Kolmas kerta toden sanoi. ”Tällä kertaa yritän lopettaa kaiken”. Se toimi, sillä raittiusjakso on kestänyt jo 11 vuotta.
Salminen asiakkaiden kanssa kuntosalilla.
”Lähden tästä yhdeksältä salille”, toteaa ohjaaja Mika Salminen Laukaan Väentupa ry:n Kievarin yhteisöllisen asumisen tuen yksiköstä, jossa asiakaskunta koostuu päihde- ja mielenterveysasioiden kanssa kamppailevista henkilöistä. Kievarin asumisyksikön viikkoaikataulu on täynnä erilaista ryhmätoimintaa, joista liikunnalliset ryhmät ovat Salmisen vastuulla. Hän vastaa myös SER-tietokonehuollosta, jossa toimii ohessa työohjaajana. Elämä näytti Salmisella hyvin erilaiselta päälle kymmenen vuotta sitten.
”Ei vain jaksanut enää sitä elämää”. Motivaatiotekijöinä Salmisella toimivat terveellinen elämä, liikunta, vertaistoimijat, kokemusasiantuntijat, eri ammattilaiset sekä läheiset. Ilman heidän uskoaan, tukeaan tai ohjaustaan Salminen ei kertomansa mukaan olisi nyt tässä. ”Vanhojen kavereiden karsiminen elämästä mahdollisti osaltaan päihteettömyyden”. Suuri tekijä polulla on ollut Väentupa ja sen henkilökunta, mikä on mahdollistanut työllistymisen sekä opinnot. “Kuntouttavan työtoiminnan kautta sain kasvaa ihmisenä ja itseluottamus vahvistui. Tajusi olevansa jossain hyvä.” Arvostus, usko ja tuki ovatkin kuntoutumisen kannalta oleellisia.