Kuntoutusohjaaja Matias Pajala työskentelee Pir- kanmaan hyvinvointialueen vammaispalveluiden Psykososiaalisessa kuntoutusyksikössä, jossa tar- jotaan kuntoutusta täysi-ikäisille kehitysvammai-
sille, joilla on mm. käyttäytymisen säätelyn haas- teita ja/tai mielenterveysongelmia. Matias on teh- nyt hoitotyötä useita vuosia ja suoritti kuntoutuk- sen ohjaajan AMK-opinnot työn ohella.
Miten valitsit juuri kuntoutuksen ohjaajan opinnot?
– Siihen aikaan kehitysvammaiset päätyivät laitos- hoitoon helposti, vaikka asiakkaiden tarpeet olivat hyvin erilaisia. Asiakkuusprosessit olivat heikkoa tasoa. Kuntoutusvaiheiden ja -tavoitteiden arviointi sekä ohjausmenetelmät olivat erilaisia kuin nyky- ään, keskityttiin lähinnä hoitotyöhön. Kuntoutuk- sen ohjauksessa kiehtoi juuri kuntoutusnäkökulma ja mahdollisuus kokonaisuuteen paremmin kuin hoitotyössä. Asiakas hyötyisi siitä, kun joku koordi- noi moniammatillista työtä ja asiakasprosessia, toimii objektiivisena tahona ja asiakkaan asiainhoi- tajana. Myöhemmin halusin vielä laajentaa osaa- misalueitani asiakastarpeiden ja kehittämisen nä- kökulmasta suorittamalla terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon Jamkissa.
Miten päädyit nykyiseen työhösi ja millainen on työnkuvasi?
– Kun palvelut siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoito- piirin alaisuuteen, olin opiskelun loppuvaiheessa ja pääsin osallistumaan Kaste-hankkeeseen, jossa ra- kentui kuntoutusohjaajan työnkuva eri kehitysvam- maisten asiakasryhmille. Koordinoin moniamma- tillista verkostotyötä asiakkuuspolun alusta lop-
puun. Lähetteen saapuessa kartoitetaan asiakkaan
tilanne, tarvittaessa jalkaudutaan kotiympäristöön ja etsitään ratkaisuvaihtoehtoja. Jos nähdään lai- toshoidon tarve, osallistun kuntoutustavoitteiden määrittelyyn ja hoitotyön suunnitteluun. Työryh- mässä mietimme tavoitteiden edistämisen keinot, seurataan edistymistä ja tehdään tarvittava jatko- suunnitelma.
– Lisäksi on paljon yksittäisiä tehtäviä, kuten tah- dosta riippumattomaan hoitoon liittyvät järjestelyt, viikkopalaverit, tukikeskustelut jne. Työkalupakki kasvaa koko ajan ja osa menetelmistä vakiintuu käyttöön.
Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet?
– Moniammatillinen työ on aidosti pohdiskelevaa
ja kaikki työntekijät ovat samanarvoisia, vaikka jo- kaisella onkin omat vastuunsa. Parasta on, kun asiakkaasta ei enää kuulu ja tiedetään hänen saa- miensa palveluiden edistävän hyvää elämää ja suunniteltujen tukitoimien kannattelevan. Työllä kevennetään myös peruspalveluiden kuormittumis- ta. Työn tulokset näkyvät hitaasti, jos lainkaan ja työhön hieman kyynistyy. Asiakaskunnan haasteet ovat usein raskaita ja ongelmien auki saaminen on työlästä.
Mikä on ollut opintojen hyödyllisin anti?
– Järvikosken ja Härkäpään kuntoutusajattelu, ih- misen voimavarojen huomiointi sekä mitkä kun- toutumisen ja hoivan eroavaisuudet ovat. Ihmisen näkeminen biopsykososiaalisena kokonaisuutena, jossa kaikkiin osa-alueisiin vaikuttamalla asioita voi saada eteenpäin. Myös palvelujärjestelmän ymmär- täminen, kuinka kuntapolitiikka ja lait ohjaavat pal- veluita, kenellä on vastuu mistäkin ja miten proses- sit etenevät.
Minkä vinkin antaisit tuleville kuntoutuksen ohjaajille?
– Jatkuvan kehittymisen ja oppimisen mentaliteetti on hyvä pitää mielessä. Ei kannata asettua valmii- siin raameihin, vaan katsella maailmaa laaja-alai-
sesti miettien, missä asiakas voisi hyötyä kuntou- tuksesta. Etsiä uusia ympäristöjä, joissa voi kehittää työtä ja hyödyntää kuntoutuksen ideologiaa.
Teksti: Tiina Helimäki, kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
Kuva: Matias Pajala