Kuntoutuksen ohjaaja 1/2022 | Page 4

laskemisen taitoja, mutta myös digitaalisia taito-

ja. Näitä taitoja aikuinenkin tarvitsee jatkuvasti paitsi oppiakseen ja hankkiakseen tietoa, myös arjessaan ja työssään. Mäkinen nostaa perustai-

tojen määrittelyä koskevassa artikkelissaan vuo-

delta 2018 keskeiseksi OECD:n nimeämät taidot: luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidot tekno-

logisesti kehittyneissä ympäristöissä. Kuitenkin perustaidoilla voidaan tarkoittaa laajaa joukkoa taitoja, joita ihminen tarvitsee voidakseen toi-

mia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa arkeen, työhön ja opiskeluun kuuluvissa tehtävissä.

Digitaalisuus mahdollistaa yhä enemmän luke-

misen korvaamista kuuntelemisella ja kirjoitta-

misen korvaamista käyttämällä sanelutoimintoja ja sovelluksia. Kuitenkin lukemisen ja kirjoitta-

misen taitojakin tarvitaan edelleen digitaalisissa toimintaympäristöissä ja asioimisessa. Näin ol-

len vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa näyttäytyvät usein myös digitaalisessa asi-

oinnissa.

Haasteiden kasautuessa ja työttömyyden jatku-

essa henkilön taloudellinen tilanne voi heiken-

tyä. Silloin esimerkiksi digilaitteiden ja -yhteyk-

sien hankkiminen ja ylläpito voi vaikeutua. Il-

man digilaitteita digitaitojen oppiminen ja pitä-

minen ajan tasalla voi puolestaan olla haasta-

vaa. Kuitenkin juuri tällaisessa tilanteessa arke-

aan elävät henkilöt tarvitsevat suhteellisen pal-

jon sähköistä asiointia edellyttäviä, julkishallin-

nollisia sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa yhteiskunnan digiloikka on tuntuva. Jos digitaa-

listen taitojen oppiminen sekä mahdollisuudet ja usko niiden oppimiseen ovat heikot, on haas-

teiden kehä jo melkoinen.

Vaikka laki edellyttää tiettyjen minimivaatimus-

ten täyttymistä digitaalisten palveluiden saavu-

tettavuudelle, on vielä paljon tehtävää ennen kuin digitaaliset palvelut ovat todellisuudessa saavutettavia kaikille kansalaisille, mukaan lu-

kien nepsy-oireiden kanssa arkeaan elävät hen-

kilöt. Olennaista on kehittää palveluiden kogni-

tiivista saavutettavuutta, niin että niiden käyttä-

minen olisi helppoa ja miellyttävää jokaiselle kansalaiselle. Siihen saakka kuntoutus- ja sosi-

aalialalla tarvitaan paljon luovuutta ja kärsivälli-

syyttä toimia asiakkaiden tukena digitaalisissa asiointitilanteissa: kohdata, kuunnella, rohkaista, tukea, auttaa ja ohjata hyödyntämään saatavilla olevaa digitukea. On tärkeää viedä viestiä eteen-

päin yhteiskunnan keskeisille vaikuttajille ja päättäjille!

Teksti: Liisa Mattila

Jamk Kuntoutus

lehtori, toimintaterapeutti, ttm, Amo

DigiosaaVa – projektipäällikkö

Kuva: Pixabay

3

Lähteet:

Ahonen, T. Aro, M. Aro, T. Lerkkanen, M-K & Siiskonen, T. 2021. Kehityksen yksilöllisyyden ymmärtäminen ja oppimisvaikeudet. Teoksessa Ahonen, T. Aro, M. Aro, T. Lerkkanen, M-K & Siiskonen, T. Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. Otava. 3. painos. 22-39.

Eloranta, A-K. 2019. A follow-up study of childhood learning disabilities: pathways to adult-age education, employment and psychosocial wellbeing. JYX - A follow-up study of childhood learning disabilities: pathways to adult-age education, employment and psychosocial wellbeing (jyu.fi).

Murray, A. L. ym. 2020. Reciprocal Developmental Relations Between ADHD and Anxiety in Adolescence: A Within-Person Longitudinal Analysis of Commonly Co-Occurring Symptoms. Journal of Attention Disorders. Reciprocal Developmental Relations Between ADHD and Anxiety in Adolescence: A Within-Person Longitudinal Analysis of Commonly Co-Occurring Symptoms - Aja Louise Murray, Arthur Caye, Karen McKenzie, Bonnie Auyeung, George Murray, Denis Ribeaud, Mark Freeston, Manuel Eisner, 2022 (sagepub.com).

Mäkinen, M. 2018. Miten aikuisten perustaidot määritellään? Perustaidot PIAAC- tutkimuksesta paikalliseen diskurssiin. Aikuiskasvatus 4/2018. 304-319. Miten aikuisten perustaidot määritellään? näkymä (journal.fi).

Kuva: Digitaitojen oppiminen voi olla nepsylle haasteellista.