Haastaako digiviidakko nepsy-asiakkaan?
tukena
Digitaalisen asioinnin merkitys erityisesti COVID-19-pandemian myötä kasvaa. Jo aikaisemminkin monien kansalaisten arkea helpotti mahdollisuus asiointiin ajasta ja paikasta riippumatta. Kasvokkain toteutuvien asiointipalveluiden niukka saatavuus aiheutti monille palveluiden käyttäjille haasteita. Arkisissa kohtaamisissa tuli esille kokemuksia, kuinka paljon mieluummin esimerkiksi työlli-
syys- ja sosiaalipalveluiden käyttäjät valitsi-
sivat kasvokkain toteutuvan palvelun etäasi-
oinnin sijasta. Pitäisi pohtia myös, millä tavoin erilaiset neuropsykologiset ja -psykiatriset oireet voivat vaikuttaa siihen, miten henkilö pystyy asioimaan vauhdilla digitalisoitunees-
sa yhteiskunnassa. Onko asiointi yhtä digivii-
dakossa selviytymistä vai -kuten vanha suo-
malainen sanonta kuuluu- helppoa kuin hei-
nänteko?
Työikäisten aikuisten digiosallisuuteen on kiinnitetty huomiota vasta vähän. Digiosalli-
suus on olennainen osa yhteiskunnallista osallisuutta. Sen tiellä voi olla moninaisia es-
teitä. Esteet voivat liittyä tarvittavan teknolo-
gian ja yhteyksien puuttumiseen, digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen, riittämättö-
miin taitoihin ja digitukeen sekä palveluiden käytettävyyteen ja niiden käyttämisestä koet-
tuihin hyötyihin.
Digitaalisissa ympäristöissä toimimisen ja asi-
oinnin kannalta on tarpeen huomioida, miten henkilö oppii digitaalisia taitoja ja kykenee käyttämään niitä tarvitsemallaan tavalla ja sii-
nä määrin mitä häneltä odotetaan. Tärkeää on, ettei oleteta kaikkien omaavan peruskäsitteitä ja tarvittavia taitoja digiasiointiin. Kuntoutus- ja sosiaalialan asiakaskohtaamisissa tämä on huomioitava. Erityisen tärkeää tämä on, kun asiakas elää arkeaan neuropsykologisten tai -psykiatristen oireiden kanssa. Digitaalinen asiointi kuuluu niihin arjen asioihin, jotka usein vain täytyy tehdä, halusi tai ei. Pelkäs-
tään jo toimintaan ryhtyminen vaatii voimava-
roja ja päättäväisyyttä. Lisäksi digitaalinen asioinnin toteuttaminen on monivaiheinen ja vaativa tekojen sarja. Laitteen käyttäminen, erilaisten asiointiin liittyvien tunnuslukujen ja salasanojen luominen, vaihtaminen ja muista-
minen vaatii hyvää kognitiivista kapasiteettia. Asioinnissa on monia eri vaiheita, jotka tulee toteuttaa oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla, digiteknologiaa hyödyntäen.
Digitaalinen asiointi vaati paljon juuri niitä taitoja, jotka tyypillisesti voivat puuttua tai ol-
la heikentyneitä neuropsykologisten tai -psy-
kiatristen oireiden vuoksi. Esimerkiksi tiliot-
teen liittäminen sosiaalietuushakemukseen on monimutkainen ja -vaiheinen tehtävä. Sil-
loin tulee hahmottaa kaksi erillistä toiminta-
ympäristöä -verkkopankki ja asiointiympäris-
tö- samanaikaisesti ja navigoida näiden välil-
lä. Teknisesti on osattava ladata tiliote sähköi-
sessä muodossa omalle laitteelle, ennen kuin sen voi liittää hakemukseen. Tämä on jo aika-
moinen koitos muistamiselle, hahmottamisky-
vylle sekä kyvylle toimia jäsentyneesti ja loo-
gisesti.
ADHD on yksi ehkä tutuimmista diagnooseis-
ta, johon liittyy nepsy-oireita. Usein se esiin-
tyy yhdessä erilaisten oppimisvaikeuksien kanssa. Työikään ehtineellä aikuisella tämä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on kulkenut mukana lapsuudesta saakka. Hänellä on voinut olla myös oppimisvaikeuksia jo lap-
suudessa ja nuoruudessa, mikä on muovannut aikuisen käsitystä itsestä oppijana ja tuonut mukanaan myös mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta. Elorannan vuonna 2019 jul-
kaistussa seurantatutkimuksessa tulee esille, että lapsuudessa todetuilla oppimisvaikeuk-
silla on yhteyttä myös työttömyyteen aikuisena. Koska usein erilaiset oppimisen sekä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt esiintyvät yhdessä, voi niiden yhteisvaikutus saman henkilön kohdalla kasautua ja riski työttömyyteen ja syrjäytymiseen kasvaa.
Aikuisten kohdalla oppimisvaikeuksien sijaan on alettu käyttämään termiä perustaidot, joilla voidaan tarkoittaa lukemisen, kirjoittamisen ja
2