19
Työskentelen yläkoulun pienluokassa koulusosi-
aaliohjaajana. Luokassa on 5-8 erittäin haastavas-
sa elämäntilanteessa olevaa 13-16-vuotiasta op-
pilasta. Siellä opiskellaan pääsääntöisesti luokka-
asteeseen sitoutumattomasti eli oppilaat etene-
vät omatahtisesti voimavarojensa mukaan. Oppi-
laiden haasteet syntyvät kokemukseni mukaan hankalasta perhetilanteesta, vanhemmuuden puutteesta, hoitamattomasta nepsyydestä sekä huonoista itsesäätely- ja vuorovaikutustaidoista. Usein nämä nivoutuvat päällekkäin niin, että on hankala havaita ongelmien syitä ja seurauksia. Useimmilla ongelmat ovat alkaneet jo alaluokilla tai jopa päiväkodissa, ja haasteet yläkoulussa ovat edelleen pitkälti samat kuin koulutaipaleen alussa. Miksi ongelmiin ei päästä käsiksi ja mietitä onko jotain tehtävissä toisin?
Pienluokan oppilaiden haasteet näkyvät myös so-
peutumattomuudessa yleisopetuksen tunteihin. Näissä vaivaavat isot ryhmäkoot, vaihtelevat tilat, meteli, sosiaaliset tilanteet ja siirtymät. Osa oppi-
laista suorittaa muutamaa taito- ja taideainetta lu-
kuun ottamatta kaikki oppituntinsa pienluokassa. Tämä mahdollistaa rauhallisen, omatahtisen kou-
lupäivän sekä rauhallisen oppimisympäristön. Myös koulutyötä tukevien arkirutiinien puuttumi-
nen näkyy. Nukkuminen, syöminen ja liikunnan puute ovat oikeastaan jokaiselle oppilaalle iso haaste. Monella epäsäännöllisen arjen malli tulee suoraan kotoa, mutta muutamalla oppilaista nä-
kyy myös nepsyyden tuomia haasteita ruokailujen (suutuntuma, ei halua syödä muiden kanssa, rajal-
linen ruokavalio) tai nukkumisen (vaikeus nukah-
taa, unirytmi) kanssa. Näkyvä nepsy-häiriö on myös levottomuus oppimistilanteessa. Oppilaan keskittymiskyky saattaa riittää kerrallaan vain vii-
deksi minuutiksi. Nämä kaikki yhdistettynä vielä vapaa-ajan (kaverisuhteet, harrastamattomuus) ja kodin haasteisiin (avioeroperheet, riitely vanhem-
pien tai sisarusten kanssa) luovat maaperän huo-
nolle koulumotivaatiolle ja oppilaan kiinnittymi-
selle vääränlaiseen vapaa-ajan toimintaan.
Luokan oppilaiden taustoja yhdistää usein myös vahva epäluottamus auktoriteetteihin (opettajat, sosiaalitoimi, muut aikuiset) sekä kiusaamiskoke-
mukset, mitä kautta rakentuu mustavalkoinen jako hyviin ja pahoihin ihmisiin. Monilla on myös rikko-
nainen hoitosuhde, ja usein myös hyvin kielteinen asenne lääkehoitoon. Koulun, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen huono yhteistyö näkyy monen nuoren pitkittyneissä, katkenneissa tai huonosti toimivissa hoitoketjuissa. Mikä siis oppilaan avuk-
si, kun ongelmat ovat näin monisyiset?
Ensimmäiseksi tulisi vaalia pitkiä asiakassuhteita. Nepsy-nuorille on tärkeää, että vaihtuvuutta tuki-
verkostossa olisi mahdollisimman vähän. Nykyisin nuoria siirrellään kuin pelinappuloita ihmisiltä toisille, ryhmästä ryhmään ikään kuin jollakin olisi se taikasauva, jolla tilanne äkisti paranee. Karuin tarina lastensuojelutaustaisen nuoren suusta oli, että hänellä oli kymmenen vuoden hoitojakson aikana yli 150 eri ammattilaiskontaktia.
Toinen vaatimus on se, että nuoren tukitoimet ja hoitokontaktit ovat kunnossa. Liian usein huomaa, että esimerkiksi toimintaterapia, tukihenkilö-/per-
hetyö, psykiatrian kontakti loppuu kesken hoito-
prosessin joko työntekijöiden vaihtumisen, huo-
non viestinnän tai asiakkaan sitoutumattomuuden vuoksi. Oikean diagnoosin saaminen ja sitä kautta oikean lääketieteellisen ja sosiaalisen tuen piiriin pääseminen on myös usein hidas prosessi. Pahim-
massa tapauksessa nuori on koko peruskoulun saamatta diagnoosia ja päätyy lopulta keskeyttä-
mään toisen asteen opinnot sen takia, että arjen-
hallintataidot tai itseohjautuvuus opinnoissa eivät ole riittävällä tasolla. Tämä on ennen kaikkea tasa-
arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.
Kolmas nepsy-nuoren elämää määrittävä tekijä on nuoren lähiverkoston hyvä ja saumaton yhteistyö. Valitettavan usein koulu, sosiaalitoimi, terveystoi-
mi ja vanhemmat eivät kykene riittävään yhteis-
työhön tai sitä ei koordinoi kukaan, jolloin nuori tarpeineen jää huomiotta tai joutuu jopa aikuisten kiistakapulaksi. Ikävä kyllä vasta riittävän vahva oireilu havahduttaa ammattilaiset toimimaan, mutta tällöin saatetaan jo olla auttamatta myö-
hässä.