Haastattelin työhönvalmentaja Mia Pellistä, joka työskentelee Pirkanmaan työkykyhankkeen pilo- tissa. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat Kangas- alan ja Lempäälän vammaispalveluiden työhön- valmennus. Työhönvalmennus pohjautuu laatu- kriteereihin ja on osa pääministeri Marinin halli- tuksen työkykyohjelmaa. Tavoitteena on osatyö- kykyisten tuettu työllistyminen avoimille työ- markkinoille.
Palvelu on avoin kaikille eikä sen kestoa ole ra- jattu. Asiakas ilmaisee itse halun työllistyä, osaa- minen kartoitetaan ammatillinen profiloinnin kautta ja sopiva työpaikka etsitään asiakkaan toi- veiden mukaan. Työskentely ja työhön liittyvä yksilöllinen tuki sovitaan työnantajan sekä asiak- kaan kanssa. Tuki jatkuu työsuhteessa sekä työ-
elämän ulkopuolella.
Prosessi perustuu laatukriteereihin ja IPS –mallin mukaiseen sijoita ja valmenna -toimintatapaan. Laatukriteereihin perustuvat periaatteet, jotka ohjaavat toimintaa, ovat palvelun avoimuus kai- kille, työllistymisen tavoite, nopea työnetsintä, tiiviit yhteistyösuhteet työnantajiin, työnhaun pohjana oleva asiakkaan mielenkiinto ja jatkuva tuki. Työhönvalmennus on integroitu muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan ja etuusneu- vonta on osa palvelua.
Jatkuva intensiivinen tuki koko prosessin ajan on tärkeää ja varsinkin alussa on paljon tarvetta perehdytykselle. Asiakkaan elämässä ollaan mu- kana ja tehdään valmennuskäyntejä työpaikoille. Asiakkaat työllistyvät mm. päiväkoteihin, vanhus- ten palvelukoteihin, kiinteistöhuoltoon, kaupan alalle ja vanhusten hoiva-avustajiksi. Suosituim- mat alat ovat kaupan ala ja kiinteistöhuolto.
Neuropsykologisista haasteista kehitysvammai- silla asiakkailla on havaittavissa mm. autismikir- joa sekä oppimis- ja hahmottamisvaikeuksia ja aistiyliherkkyyttä. Asiakkaita tuetaan yksilöllisesti ja esim. rutiinit ovat tärkeitä äkillisten muutosten aiheuttaessa haastetta. Kuvallisia ohjeita hyödyn- netään ja selkeytetyt työtehtävälistat ovat käy- tännöllisiä.