12
Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus
Olen Timo Vepsäläinen, JAMK:n kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija. Suoritin ratkaisukeskeisen neu- ropsykiatrisen valmentaja -koulutuksen (25 op) ke- väällä 2020. Koulutus toteutui Kokkolan yliopisto- keskus Chydeniuksessa Jyväskylän Yliopiston jär- jestämänä, ja sen sisältöön kuului mm.:
- nepsy -valmennuksen taustaa ja perusperiaatteet
- ratkaisukeskeiset menetelmät valmennus- ja oh-
jaustyössä
- yleistä tietoa nepsy -häiriöistä; ADHD, autismin
kirjon häiriöt, TIC -oireet ja Touretten syndrooma
- erilainen oppija koulussa
- muksuoppi
- haastavat asiakas- ja yhteistyötilanteet
- positiivinen psykologia valmennuksessa sekä
oman työhyvinvoinnin näkökulmasta
- työnohjausta ja valmennusta vertaisryhmittäin,
case-työskentelyä ja harjoituksia
Koulutus oli suunniteltu tiiviiksi tietopaketiksi, jos- sa oli käytännön harjoituksia ja välitehtäviä. Lähi- opetuspäiviä oli kymmenen, ja ne koostuivat asian- tuntijaluennoista, yhteistoiminnallisista käytännön harjoituksista sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeises- tä työnohjauksesta vertaisryhmissä. Itsenäinen opiskelu sisälsi alan kirjallisuuteen perehtymistä, kirjallisuusreflektion, asiakkaan valmennusharjoit- telua ja kehittämishankkeen laatimisen, sekä henki- lökohtaisia tehtäviä liittyen opintojakson teemoi- hin ja niiden soveltamista omaan työhön.
Työssäni ammatillisen kuntoutuksen aikana, ja nyt Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilussa tuetun työllistämisen tiimissä, nepsy -valmenta- jan koulutus on auttanut minua ymmärtämään siihen liittyviä asiakkaiden arjen haasteita.
Asiakkaalla, jolla on nepsy -haasteita, on usein myös haasteita työllistymisessä. Työllisyyden kun- takokeilussa asiakastapaamisella tulisi pystyä löy- tämään ne asiat, jotka edistävät asiakkaan työllis- tymistä, ja myös sitä estävät asiat. Näiden asioi- den huomioiminen ja puheeksi ottaminen ensim- mäisellä tapaamiskerralla voi olla mahdoton tehtävä, etenkin jos asiakkaalla on vähäinen tietämys omista nepsy -haasteistaan, hän on puhunut vä- hän oireisiinsa liittyvistä asioista tai asiakas ei halua keskustella niistä. Haastavassa tilanteessa olisi edettävä pienin askelin ja asiakkaan itsemää- räämisoikeutta kunnioittaen. Puheeksi ottamista ja dialogin käymistä asiakkaan nepsy -haasteista ei tulisi kuitenkaan välttää, koska niillä on toden- näköisesti vaikutusta asiakkaan työllistymiseen tai kouluttautumiseen.
Asiakas, jonka työttömyys on pitkittynyt tai työ- suhteet ovat olleet toistuvasti lyhyitä, ja nepsy -haasteet ovat tiedossa, tulee ohjata tarvittavien palveluiden piiriin. Työllistämistä edistävä moni-
alainen yhteispalvelu eli TYP on TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämää palvelua, johon pi- dempään työttömänä ollut asiakas on mahdollista ohjata. Asiakkaan tulee täyttää tietyt kriteerit päästäkseen palveluun, ja ne selvitetään yleensä yhdessä kuntakokeilun tai TE-palvelun vastuuvir- kailijan kanssa. TYP:n kautta voidaan selvittää, mitä palveluita asiakas tarvitsee työllistymisen edistämistä varten, ja laatia monialainen työllisty- missuunnitelma. Asiakkaan kokonaistilanne nepsy -haasteineen olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, ja pyrkiä löytämään hänen kanssaan konkreettinen suunnitelma työllistymisen tai kouluttautumisen edistämiseksi.
Teksti: Timo Vepsäläinen
Kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
Kuva: Pixabay