Kulttuurinen identiteetti on huomioitava opetuksessa monin tavoin, mutta miten? Opetuksessa tulisi välttää dualistista vastakkainasettelun mallia joka sulkee suomalaisuudesta poikkeavat kulttuurit toiseuden piiriin kouluympäristöissä. Kylmänen (1994, 7) kertoo kirjassaan, kuinka länsimaisessa kulttuurissa on ollut tapana määritellä kulttuuri-identiteetit juuri näin, vastakkainasettelulla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että toiset kulttuurit nähdään vieraina ja eksoottisina suomalaisesta kulttuurinäkökulmasta. Kouluympäristössä tämä voisi näkyä muun muassa vieraista kulttuureista lähtöisin olevien oppilaiden syrjintänä. Syrjintää voi olla myös suomalaisuuden erityinen korostaminen eikä pelkästään toisen kulttuurin vähättely. Viime vuosina on puhuttu muun muassa siitä, voiko suvivirttä vielä laulaa kevätjuhlissa, jos huomattava osa opiskelijoista ei tunnusta kristinuskoa. Pitäisikö valita toinen laulu vai pitäisikö muiden uskontokuntien tunnustajien saada laulaa jokin oma suvivirttä vastaava laulu?
Syrjintä voi ilmetä konkreettisen opetuksen lisäksi myös rakenteissa kuten opetussuunnitelmassa joten onkin tärkeää, että kasvatuksen rakenteellinen ulottuvuus on ajan mukainen, ajan ideologiaan ja kulttuurisuuteen ajatteluun sopiva. Opettajalta vaaditaan konkreettisissa opetustilanteissa sensitiivisyyttä ja itsekritiikkiä omaa ajatteluaan ja toimintaansa kohtaan minkä lisäksi myös kouluorganisaation rakenteiden vaatimusten tuntemusta. Yle uutinen (Yle Uutiset, 2017) nostaa esille sen, kuinka suomalais-tšekkiläinen poika joutuu käymään suomalaisen peruskoulun lisäksi Tšekinkin peruskoulua ja kuinka tšekkiä ei hyväksytty edes valinnaisaineeksi. Kuinka suomalainen koulujärjestelmä pystyy vastaamaan kansallisuuksien ja kulttuurien moninaisuuden tuomiin haasteisiin?
Opetuksessa ei saa myöskään ”unohtaa” tai ”sulkea” monikulttuurisuutta luokkahuoneen ulkopuolelle. Kulttuuri-identiteetti on aina läsnä ihmisessä ja näin se vaikuttaa väistämättä ajatteluun ja sitä kautta oppimiseen ja opetukseen. Opettajan tulee ottaa huomioon kattavasti tapa-, arvo- ja muutkin kulttuuri-identiteettiin liittyvät seikat kouluympäristöissä.
Onko olemassa enää yhdessä jaettua suomalaista kulttuurista ja kansallista identiteettiä?
Lähteet:
Hall, Stuart, 1999: Identiteetti. Vastapaino. Tampere.
Kylmänen, Marjo 1994: Me ja muut. Vastapaino. Tampere.
Yle uutinen 2017 http://yle.fi/uutiset/3-9453173. Viitattu 24.4.2017
10 Kulti/ 2017