14
Vapaa-ajan liikkumisen yhteys koululiikunta-asenteisiin
Koululiikunta-asenteet muodostuvat eri osioista, jotka erikseen saattavat vaikuttaa oppilaan kokonaisvaltaiseen koululiikuntaan. Asenne voidaan nähdä kolmena yhdessä esiintyvänä reaktiona (affektiivinen, kognitiivinen ja konatiivinen) asenneobjektia eli koululiikuntaa kohtaan. Affektiivinen reaktio kuvaa oppilaan kokemuksia sekä tunnetiloja liikuntaa kohtaan. Varsinkin lapsilla asenteet omaksutaan nopeasti, mutta ne muuntuvat hitaasti. Kognitiiviset toiminnot liittyvät tiedon käsittämiseen ja sen käyttöön. Konatiivinen toiminta ohjaa ihmisen käyttäytymistä tiettyyn toimintaan. Näiden dimensioiden lisäksi liikunnallisuuteen ja sitä koskeviin asenteisiin liittyy myös muita tekijöitä. Liikunnallista aktiivisuutta ennustavia tekijöitä ovat biologiset (ikä, sukupuoli), psyykkiset (koettu liikunnallisuus), sosiaaliset (vanhempien sekä muiden läheisten tuki) sekä fyysinen ympäristö (mahdollisuus liikuntaan).
Opettajan on hankalaa suoraan vaikuttaa oppilaan liikuntaa kohtaan kohdistuneisiin asenteisiin. Se rajoittuu asennedimensioiden muokkaamiseen, joka tapahtuu tietoisesti ja tiedostamatta pedagogisten ratkaisujen kautta. Tämä toiminta vaikuttaa monella osa-alueella, mutta vaikutukset tulisi myös tiedostaa opetusta suunniteltaessa ja kehittäessä. (Kemppainen & Kärkkäinen, 49–52).
Yhteenvetona voi siis todeta, että vapaa-ajalla paljon liikkuvat, positiivisia kokemuksia liikunnasta saavat ja liikuntaan positiivisesti suhtautuvat lapset ovat myös koululiikuntaa kohtaan asenteeltaan positiivisempia. Lapsen asennetta liikuntaa kohtaan on hidasta muuttaa ja se vaatii paljon pedagogista sekä pitkäjänteistä työtä.