13
Liikunnan määrä lapsilla ja nuorilla
Suomalaisten liikkumismäärät ovat vähentyneet räjähdysmäisesti kaikissa ikä-luokissa. Viimeisimpänä tutkimuskohteena tästä ovat olleet päiväkoti-ikäisten lasten fyysinen aktiivisuus. Anne Soinin tekemässä väitöskirjatutkimuksessa neljässätoista päiväkodista, jotka olivat mukana tutkimuksessa, yksikään lapsista ei täyttänyt vuonna 2005 asetettua Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusta. Tästä seuraa se, että jo koulutaipaleen aloittaessa joka viides
7-vuotias on ylipainoinen. Lisäksi ns. ruutuaikaa eli television, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa mitattaessa vain viisi prosenttia lapsista ja nuorista jää suositusten sisäisiin raameihin (kuva 1). Toisin sanoen 95 prosentille ruutuaikaa kertyy yli suositusten. LIITU-tutkimuksen mukaan keskimäärin vain viidesosa suomalaislapsista ja -nuorista täytti liikuntasuosituksen, eli liikkui vähintään tunnin päivittäin. Suositusten mukaan liikkuvien osuus oli erityisen pieni yhdeksäsluokkalaisilla. Vajaa kaksi kolmasosaa viidesluokkalaisesta liikkui vähintään viitenä päivänä viikossa. (Hämylä & Kokko 2015, 14–15).
Alakouluikäisen liikunnan määrään voidaan huomata vaikuttavan paljon eri tekijöitä. Liikuntaa kohtaan muodostuneet asenteet ja omat kokemukset liikunnasta ovat jo muodostuneet kouluun mennessä. Koululiikuntaan suhtautumiseen ovat yhteydessä myös opettajalta saatu tuki ja kannustus. Myös vanhempien liikunta-aktiivisuudella ja asenteilla on yhteys lapsen liikuntaharrastuksiin. (Hämäläinen & Karisto 2001, 18).
Kuva 1. Ainoastaan 5% lapsista ei ylitä kahden tunnin päivittäistä ruutuaikaa