oma paikkansa tästä hierarkiasta. Lasten ja nuorten välinen vuorovaikutus on läsnä oppituntien lisäksi myös välitunneilla, ruokatunneilla ja koulumatkoilla. Kiilakoski sanoo oppilaiden välisen toiminnan määrittelevän heidän minäkuvaansa ja ryhmäsuhteitansa.( Kiilakoski 2012)
Koulu toimintakenttänä Työskentelytilana koulu voidaan jakaa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, jotka luovat yhdessä kokemuksen tilasta. Luokkahuoneineen, käytävineen ja koulupihoineen koulu samanaikaisesti mahdollistaa ja rajoittaa erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia. Koulutilalle on tyypillistä, että lähes kaikki tila on julkista. Tämä ikään kuin pakottaa oppilaan toimimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, eikä hänellä ole paljon mahdollisuuksia olla itsekseen. Oppilaat eivät voi itse kontrolloida sitä, millaiseksi koulutila jäsentyy. Heidän myös odotetaan oppivan noudattamaan sääntöjä siitä, missä heidän kuuluu milloinkin olla.( Kiilakoski 2012) Luokkahuoneessa oppilaiden toimintaa määrittää yleensä liikkumattomuus. Marko Kuuskorpi luonnehtiikin perinteistä koululuokkaa passiiviseksi tilaksi, jota leimaavat muun muassa pysyvät kalusteratkaisut ja teknologian eriytyminen omiin tiloihin.( Kiilakoski 2012) Olisikin tärkeää, että luokkatila olisi muunneltavissa; tuolilla istumisen sijasta voitaisiin tarpeen mukaan opiskella vaikkapa lattialla tai sohvilla. Tuolit voisi vaihtaa jumppapalloihin, jolloin lapsille luontainen liikkuminen olisi mahdollista myös luokkahuoneessa. Tuomalla liikkuminen osaksi oppituntia, voidaan vaikuttaa myös sosiaaliseen ympäristöön: kouluviihtyvyyteen ja virkeään ilmapiiriin. Maarika Piispasen( 2008) väitöskirjassa eräs oppilas määrittää hyvän oppimisympäristön näin:” Jos viihtyy ja tykkää olla koulussa, niin silloin oppiikin paremmin. Jos koulussa on kurjaa, niin ei halua opetella, kun ei tykkää olla muutenkaan.”( Piispanen, Maarika 2008, 167) Oppimisympäristöillä, niin fyysisillä kuin sosiaalisillakin, on suuri merkitys oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja täten myös oppimistuloksiin. tutkimuksen mukaan etenkin pojat kokevat oppivansa paremmin luokassa kuin luokkahuoneen ulkopuolella. Suljettu oppimisympäristö sulkee pois ulkopuoliset ärsykkeet, mikä auttaa keskittymistä, mutta ei salli kokonaisvaltaista ja laaja-alaista oppimista.( Hämäläinen 2010) Tämä laittaa pohtimaan, miksi oppilaat eivät huomaa luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Mahdollisesti oppilaat ovat niin voimakkaasti juurtuneet ajattelemaan kaiken oppimisen tapahtuvan luokan sisällä, että he eivät osaa ajatella ihmettelevää, uusien asioiden kohtaamista esimerkiksi museossa oppimistilanteena.
Oppiaineiden rajat ylittävä oppiminen Uudessa, vuoden 2014 opetussuunnitelmassa määritetään opetuksen eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien perusteet. Opetuksen eheyttäminen tarkoittaa opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämistä. Tämä edellyttää oppiainerajoja ylittävää opetusta, jossa opiskeltavia asioita tarkastellaan kokonaisuuksina ja usein ilmiölähtöisesti. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Oppilaat on hyvä ottaa mukaan opiskeltavien oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun.( OPS 2014) Tällaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vaatii toimivia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristön tulee mahdollistaa ilmiölähtöinen, kokeileva ja ihmettelevä oppiminen. Tämä vaatii erilaisia, perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavia tiloja sekä turvallista,
Kokemuksellisuus osaksi oppimista Rovaniemen alakouluissa syksyllä 2014 kerätyn tutkimuksen mukaan oppilaat pitävät enemmän opetuksesta, joka tapahtuu luokan ulkopuolella. Oppimisympäristöstä tekee mielekkään tilan visuaalisuus sekä sen tarjoama kokemuksellisuus, toiminnallisuus ja ulkoilma. Näistä tärkeimmäksi nousi kokemuksellisuus, mikä tukee sitä ajatusta, että oppilaiden tulisi päästä käyttämään kehoaan monipuolisesti oppituntien aikana.( Hämäläinen, Sari-Anne 2010) Myös Piispasen( 2008) mukaan oppilaat määrittävät hyvän oppimisympäristön sen fyysisen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista on Rovaniemeläisissä alakouluissa noin kerran kuussa. Hämäläisen
5