teksti: Tuure Leinonen
kuvitus: Lasse Peuraniemi
Oppimisen ja opetuksen murroksessa
pysyminen haastaa
kehityksen kärkeen.
Kehityksen kärki on
kapea ja uusia tekijöitä kaivataan lisää.
14
Oppiminen on prosessi. Informaationprosessoinnin mallin (Tynjälä 1999, 16) mukaan keräämme
sensoriseen muistiin näkö-, kuulo-,
haju-, maku- ja kosketus aistimuksia. Aistihavaintoa seuraa huomion kiinnittäminen kohteeseen,
vaikkapa veden solinaan tai linnun
lauluun. Lyhytkestoinen muisti eli
työmuisti käsittelee havaintoa ja
ryhmittelee sen. Osa havainnoista
siirtyy pitkäkestoiseen muistiin,
josta voimme noutaa tarvittaessa.
Luonto rauhoittaa, laskee stressihormonien tuotantoa, vapauttaa
aivot toimimaan tehokkaammin ja
luovemmin. Se antaa myös laajan
joukon erilaisia aistihavaintoja, jotka parantavat siellä käsitellyn asian
muistamista. Muistaminen ja oppiminen on uusien asioiden hahmottumista ja “kasautumista” aiemmin
opitun päälle. Aiemmin opittu on
pelkän tiedon lisäksi juuri näitä
tunnetiloja tietyissä ympäristöissä.
Pitkän perinteen ja tottumusten
seurauksena luokkahuone, niin
tuttu ja kallis muistoja täynnä oleva
tila on muutoksen keskellä. Perinteisesti oppimisympäristö on nähty
luokkahuoneessa – opettaja luokan