Lahjakkaan oppilaan tunnistaminen
Opettajien taidot tunnistaa lahjakkaat oppilaat ovat tutkimusten mukaan melko heikot, vaikka he toimivat lasten kanssa jatkuvasti (Laine 2012, 24; Lehtonen 1994, 21). Useimmin lahjakkaat tunnistetaan älykkyystestien, kouluarvosanojen tai saavutusten perusteella, mutta menetelmät eivät ole riittäviä oppailaiden tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.
Älykkyystestit voivat olla osana tunnistamista, mutta siihen tarvitaan muutakin. Niiden lisäksi käytetään esimerkiksi perinteisiä mittausmenetelmiä, observointia ja oppimisprosessin tarkkailua. Nykyään lahjakkuuden tunnistamisessa on otettu vahvemmin mukaan myös persoonallisuustekijät, sillä lahjakkailla on todettu olevan merkittäviä eroja persoonallisuudessa verrattuna muihin ihmisiin. Lisäksi tunnistamisen apuna voidaan käyttää erilaisia malleja, esimerkiksi Bettsin ja Neihartin malli vuodelta 1988 lahjakkaiden jaosta kuuteen lahjakkuustyyppiin. He korostavat mallissaan persoonallisuuden osia ja niiden vaikutusta toisiinsa sekä lahjakkuuden vaikutusta persoonallisuuteen. Malli on luotu avuksi vanhemmille ja opettajille, jotta he osaisivat nähdä lahjakkuuden kokonaisvaikutuksen paremmin ja saisivat tietoa lahjakkuuden ymmärtämiseksi ja tunnistamiseksi: (Laine 2012, 25-26)
Kuusi lahjakkuustyyppiä (Betts ja Neihart 1988)
1. Menestyjiin kuuluu jopa 90% lahjakkaista. He oppivat asiat nopeasti ja pärjäävät hyvin älykkyystesteissä. He noudattavat toivottuja käyttäytymismalleja, sillä kaipaavat hyväksyntää opettajilta, vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta. He hoitavat koulutyönsä hyvin, vaikka tylsistyvät, jos ei koulunkäynti vaadi panostusta Aikuisena he ovat taitavia, mutta mielikuvituksettomia , eivätkä kehitä taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Heille on tarve olla ”yksi monista” ja he ovatkin pidettyjä ikäryhmissään.
2. Uhmaajat ovat poikkeuksellisen lahjakkaita, mutta jäävät usein tunnistamatta lahjakkaiksi. He kyseenalaistavat opetuksen ja käyttäytyvät huonosti. Heidän kouluviihtyvyytensä on alhainen, eivätkä he halua kuulua mihinkään ryhmään. Heidän käyttäytymisensä vetoaa vain harvoihin ikätovereihin, eivätkä he yleensä ole suosittuja kavereiden keskuudessa. He turhautuvat koulussa, koska koulu ei tue heidän kykyjään. Heidän asemansa luokassa on epävakaa ja he taistelevat usein itsetuntoongelmien kanssa.
3. Lahjakkuuden kätkijät ovat yleensä tyttöjä, joilla on suuri tarve kuulua kaveriryhmiin ja näin ollen he kätkevät oman lahjakkuutensa. He ovat epävarmoja ja huolestuneita ja heidän tarpeensa saattavat ailahdella. Aikuisten toiveet ovat yleensä heidän omia tarpeitaan vastaan, mistä johtuu, että aikuiset reagoivat lahjakkuuden kätkijöihin tavalla, joka vain pahentaa heidän reaktioitaan.
Lehtikuva
Lohjalainen Kalle Kujanpää on akateemisesti ja etenkin kielellisesti hyvin lahjakas. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2015 ollessaan 16-vuotias. Hän sai ylioppilaskirjoituksissa 10 Laudaturia ja yhden Eximian. Hän kävi peruskoulun kotiopetuksena ja lukion aikuislinjalla. Aikuslinjan lukio-opiskelu on itsenäisempää ja Kujanpään mielestä tehokkaampaa kuin päiväopetus. Hänen mielestään kotikoululaisilla on keskimäärin parempi osaamistaso kuin niillä, jotka osallistuvat opetukseen koulussa. (HS 28.05.2015) Kuinka monella lapsella on todellisuudessa mahdollisuus opiskella kotona?
4. Putoajat ovat vihaisia itselleen ja aikuisille, koska heidän lahjakkuuttaan ei ole huomioitu tarpeeksi ja he kokevat tulleensa torjutuiksi. He voivat masentua ja vetäytyä tai toisaalta reagoida puolustautuvasti ja näytellä. He kokevat koulun ulkopuoliset asiat kiinnostavammiksi. He putoavat koulumaailmasta ainakin emotionaalisesti ja henkisesti ellei jopa fyysisesti. Heidän itsetuntonsa on alhainen ja he tarvitsevat lahjakkuutensa tukemiseksi luotettavaa aikuista.
5. Kaksoisleimattuihin kuuluu fyysisesti tai emotionaalisesti vammaisia, joiden lahjakkuutta ei ole helppo havaita. He eivät osoita lahjakkuuttaan koululle tyypillisin keinoin ja heille on myös vaikea suunnata lahjakkuutta tukevaa opetusta. He ovat usein stressaantuneita, he saattavat tuntea turhautumista, avuttomuutta ja eristäytyneisyyttä.
6. Autonomisiin oppijoihin kuuluvat lahjakkaat lapset havaitaan jo varhain. He työskentelevät tehokkaasti, mutta verrattuna menestyjiin, jotka eivät juurikaan ponnistele koulun vuoksi, autonomiset oppijat luovat omia oppimismahdollisuuksia. Heillä on hyvä itsetunto ja he toimivat itsenäisesti. He uskovat omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan elämäänsä. He ovat menestyviä ja saavuttavat yleistä kunnioitusta niin aikuisten kuin ikätovereidenkin taholta.