Koulumaailman hukkaan heitetyt
Akateemisesti lahjakkaat perusopetuksessa
Anna-Katariina Feodoroff
Viime vuonna Opettaja-lehti (29/2015) julkaisi artikkelin, jonka mukaan tavallisessa luokassa on yhä enemmän oppilaita, jotka kaipaavat tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Joillakin oppilailla on ongelmia sekä käytöksessä että oppimisessa. Myös opettajat kaipaavat osaamisena täydentämistä ja lisää erityisopettajia. Suomessa on käytössä kolmiportaisen tuen – järjestelmä, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle oppilaalle tukea, jota hän tarvitsee. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) sanotaan, että: ”Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. -- Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista”. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät päättävät, miten oppilaat etenevät yleisen, tehostetun ja erityisen tuen portailla. Kun kolmiportaisen tuen malleihin kuitenkin tarkemmin tutustuu, tulee väkisinkin tunne, ettei niissä ole otettu huomioon lahjakkaita lapsia ja nuoria.
Kirjassaan ”Herää, koulu!” Maarit Korhonen (2016) pohtii sitä, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa oikeasti on ”koulun vikaa”. Suurimmaksi viaksi hän nostaa hukkaan heittämisen. Hänen mukaansa hukkaan heitettyjä ovat muun muassa akateemisesti lahjakkaat – he, joiden lahjakkuutta koulu ei edes huomaa. He eivät nykyisessä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pääse etenemään omaan potentiaaliseen huippuunsa. Korhosen mukaan opetus peruskouluissa on jämähtänyt siihen, että asiaa opetetaan niin kauan, että melkein kaikki tajuavat. Jos asian on tajunnut ja oppinut jo ensimmäisellä tunnilla, niin odotellaan muita ja tehdään lisätehtäviä, jotka ovat kaikki samantasoisia, eivätkä tarjoa oppilaalle mitään uutta haastetta – tai haastetta ollenkaan. Toisin sanoen oppilas ei saa opetusta, jota hänen kuuluisi saada. Laineen (2012) pro gradu – tutkimuksen mukaan haasteeton opetussuunnitelma voi johtaa alisuoriutumiseen. Hänen mukaansa lahjakkaat oppilaat voivat myös menettää kontrollin oppimiseensa ja heidän itsetuntonsa saattaa alentua.