Oppilas aktiivisena toimijana
Uuden opetussuunnitelman perusteiden pohjana on oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan toimijuutta. Opetuksen suunnittelussa onkin otettava huomioon oppimiskäsityksen mukaan oppimista edistävät tekijät: myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo, luovuus sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. (Halinen & Jääskeläinen, 2015, 23) Toimijuudella tarkoitetaan, että on oppinut toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti. Toimijuus kehittyy ja toteutuu vuorovaikutuksessa yksilön kiinnostuksesta tai motiiveista. Onkin tärkeää, että kouluympäristössä oppilaille mahdollistetaan aloitteiden tekeminen, asioiden kyseenalaistaminen ja niistä keskustelu. (Kumpulainen, Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilppö, Rajala 2010, 23‐ 30) Opettajan täytyy tukea tätä yksilön toimijuutta, ohjata oppijaa tutkimaan, etsimään tietoa ja oppimaan itse sekä yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa. Opettajan tulee ohjata oppijoita metakognitiivisten taitojen kehittämiseen. Ongelmanratkaisutilanteissa metakognitiiviset taidot (tavoitteiden asettaminen, oman toiminnan ohjaaminen ja reflektointi) ovat tärkeässä roolissa (Verkko‐oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus 2009). Luukkaisen (2005, 68) mukaan opettajan tavoite on ohjata oppimiseen, ei suoraan opettaa.
Nykyään painotetaan myös moniammatillista yhteistyötä eri ammattialojen asiantuntijoiden
kanssa. Ilmiölähtöisyyttä voidaan tukea astumalla sisälle ilmiöön sen sijaan, että sitä tutkittaisiin kirjasta ilmiön ulkopuolelta. Moniammatillista yhteistyötä voi soveltaa monin tavoin. Esimerkiksi museot ja luontokeskukset ovat mahdollisia kasvattajakumppaneita (Kumpulainen ym. 2010, 62‐63). Tiimiopettajuus ainerajat ylittävässä opetuksessa tukee sekä opettajan työtä, että oppilaiden tiedonrakentamista. Opettajat voivat yhdistää voimansa ja asiantuntijuutensa eri aineista monialaisuuden tukemiseksi. Opiskeltavaa aihetta voidaan käsitellä eri aineessa erilaisista näkökulmista ja opettajat voivat opettaa yhdessä. Uusi opetussuunnitelma määrää opetukseen vähintään yhden monialaisen oppimiskokemuksen, jossa oppijat saavat mahdollisuuden työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti (OPS perusteet 2014, 54).
Opettajan työn muuttuvat vaatimukset
Vastatakseen tulevaisuuden tarpeisiin koulun toimintakulttuurin on vastattava sitä maailmaa, jossa oppilaat elävät. Tämä tarkoittaa sitä, että teknologia tulee entisestään yleistymään opetuskäytössä. Tieto‐ ja viestintäteknologian jatkuva muutos ja kehitys vaativat sekä oppilailta että opettajilta valmiutta oppia. Teknisen osaamisen lisäksi teknologian hyödyntäminen vaatii myös medialukutaitoa ja kykyä suhtautua kriittisesti teknologian käyttöön kouluissa. Tarkoituksena ei ole passivoida oppilaita tuijottamaan ruutua, vaan hyödyntää teknologiaa aktiivisessa ja toiminnallisessa oppimisessa.
Opettajan on oltava valmis kehittämään omia taitojaan ja tietojaan ja muuttamaan käsityksiään.
Opettajankoulutusta kehittämällä uudet opettajan taidot saadaan liitettyä opettajaopiskelijoiden taitoihin, tietoihin ja asenteisiin. Haastavaa voi olla se, kuinka koulutuksensa vuosia tai vuosikymmeniä sitten saaneet opettajat ottavat uuden opetussuunnitelman vastaan ja ovat valmiita kehittämään omia taitojaan opettamisen ja oppimisen edistämiseksi. Opettajien täydennyskoulutus voi olla ratkaisu tähän kysymykseen.
Lähteet
Halinen, I & Jääskeläinen, L. 2015. Opetussuunnitelmauudistus 2016. Teoksessa Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Cantell, Hannele (toim.) Jyväskylä: PS‐kustannus.
Hyvönen, Pirkko 2016. Opetuksen ja oppimisen suunnittelu –luennot 31.3.‐14.4.2016. Rovaniemi: Lapin yliopisto
Kangas, M., Kopisto, K. & Krokfors, L. 2015. Eheyttäminen ja laajentuvat oppimisympäristöt. Teoksessa Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Cantell, Hannele (toim.) Jyväskylä: PS‐kustannus.
Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J., & Rajala, A. 2010. Oppimisen sillat ‐ Kohti
osallistavia oppimisympäristöjä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Luukkainen, Olli 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS‐kustannus.
Verkko‐oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus 2009. Opettajan pedagoginen asiantuntijuus.
Helsinki: Helsingin yliopisto.
http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/opettajan_pedagoginenmain.html. Viitattu 9.4.2016.
Opetushallitus 2015. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014: Määräykset ja ohjeet 2014:96. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy