laan, kellarien linjasuluilta putkien pystynousuja pitkin ylös kerroksiin ja kaikkiin alkuperäisiin vesipisteisiin saakka.”
Asukkaiden haitta-aika jää selvästi lyhyemmäksi kuin monia muita putkiremonttitapoja käytettäessä. Niinpä tilapäiset asumisjärjestelyt eivät aiheuta lisäkustannuksia.”
” Vesiputkiston pinnoitustyön haitta-aika on yhtä asuntoa kohti keskimäärin kolme päivää, ja asukkaiden juomaveden saanti turvataan porraskäytävään asennetuilla tilapäisillä vesipisteillä. Asukkaat voivat asua kotonaan koko saneeraustyön ajan”, toteaa Alajääskö.
Tyypillisesti nousulinjassa on kolme putkea: kupariputket lämpimälle käyttövedelle ja lämminvesikierrolle sekä raudasta valmistettu kylmävesiputki.
” Kaikkia näitä voidaan pinnoittaa. Menetelmä soveltuu myös lattialämmitysputkistoille”, Alajääskö vakuuttaa.
Lisäksi pinnoitusmenetelmällä toteutetun putkiremontin kustannukset ovat hänen mukaansa kilpailukykyiset.
” Koska työsuorituksen kestoaika pinnoitustöissä on varsin lyhyt, työmaalla säästyy muun muassa työaikaisia valvonta- ja projektinjohtamisen kuluja. Esisuunnitteluakin tarvitaan melko vähän. Kustannushyöty on merkittävä, sillä remontin verollinen hinta jää taloyhtiön koosta riippumatta alle sadan euron asuinneliötä kohti.”
” Jos putkiremontissa joudutaan rikkomaan rakenteita – kuten perinteisissä remonteissa joudutaan tekemään – hinnat helposti moninkertaistuvat. Pahimmassa tapauksessa putkiremontin hinta saattaa jopa ylittää asunnon reaaliarvon”, Alajääskö arvioi.
Pinnoitus soveltuu moniin tilanteisiin Yleensä putkien pinnoituksen yhteydessä ei tehdä kylpyhuoneremonttia – tai jos tehdään, niin vasta pinnoitustöiden jälkeen.
” Putkipinnoitus ei estä remonttien tekemistä, mutta ei myöskään pakota asukkaita ryhtymään välittömiin kylpyhuoneremontteihin. Esimerkiksi vesieristeiden uusimiseen nykysuosituksia vastaavaksi on harvoin todellista tarvetta, ellei eristeistä ole ollut ongelmaa kiinteistön olemassaolon aikana. Kiinteistön vesivuotohistoriaa on toki syytä selvittää töiden suunnitteluvaiheessa.”
Putkiston syöpymät ja pistevuodot eivät kuitenkaan ole este pinnoitusmenetelmän käyttämiselle.
” Vanhassa vesiputkistossa on aina syöpymiä. Pinnoitusmenetelmän avulla esimerkiksi pienet pistevuodot korjaantuvat ja alkuperäiset putket vahvistuvat”, Alajääskö sanoo.
” Pinnoituksen jälkeen vesi ei enää pääse kontaktiin alkuperäisen putken kanssa. Näin ollen myös alkuperäisen putkiston sisäpuolinen korroosio pysähtyy.”
Yleisiä kiinteistötyyppejä, joissa putkia pinnoitetaan, ovat esimerkiksi 1950- ja 1960-lukujen asuintalot sekä vuosisadan vaihteessa rakennetut kiinteistöt.
” Lisäksi yhteydenottoja tulee yhä enemmän taloyhtiöistä, jotka ovat valmistuneet 1990-luvulla. Tuon aikakauden kiinteistöjen kupariputkissa on esiintynyt huomattavan paljon pistevuotoja. Ne todennäköisesti johtuvat uusista kupariputkista, jotka seinämävahvuudeltaan ovat vanhoja kupariputkia ohuempia.”
” Monesti 1950-luvulla asennettu kupariputki voi olla yhä vahvempi kuin uudemmat vastaavat putket. Ohutseinämäinen vesiputki kuluu luonnollisesti nopeammin puhki”, Alajääskö pohtii.
Suomen Tulovesi Oy: n toteuttamissa saneeraustyökohteissa yhdistetään usein perinteistä putkityötä moderneihin pinnoitusmenetelmiin.
” Esimerkiksi kerrostalojen kellaritilojen katossa sijaitsevat putkistojen vaakarunkolinjat ja linjasulut voidaan uusia. Pinnoitustyö suoritetaan kellarin uusituilta linjasuluilta ylöspäin, kaikkiin vesipisteisiin”, Alajääskö kertoo.
” Jokainen kiinteistö- ja taloyhtiö ja sen käyttövesiputkisto on aina oma yksilönsä. Vesiputkien pinnoitusmenetelmä on kuitenkin yksi vaihtoehtoinen ja varteenotettava menetelmä vesijohtojen saneerauksiin.” n
4 – 5 / 2018 kita 23