Marila sanoo , että pidemmän aikavälin varautuminen on pitkälti tulevien remonttien ennakointia ja taloyhtiön yleistä kunnossapitoa .
” Korjaustarvetta on hyvä ennakoiden 5 – 10 vuoden päähän .”
Yksittäisten osakkaiden maksuvalmiutta Marila pitää yhä pääosin hyvänä .
” Suomalaiset ovat tunnollisia asuntovelallisia ja he ovat suurimmaksi osaksi varautuneet tiukempiin aikoihin .”
Harvinainen konkurssi saattaa yleistyä Taloyhtiön konkurssin uhka voi kasvaa monesta syystä . Tavallisimpia syitä ovat lykätyt korjaushankkeet , yhtiön sijainti muuttotappioalueella tai yksittäisten osakkaiden maksurästit . Jos tähän vielä lisätään heikko maksuvalmius voi taloyhtiö joutua jättämään konkurssihakemuksen . Veronmaksajien keskusliiton julkaisun mukaan suomalaisista noin 80 000 taloyhtiöstä viimeisen viiden vuoden aikana konkurssihakemuksia on tullut vuodessa kymmenkunta . Konkurssin hakeminen ei tosin vielä tarkoita , että konkurssi toteutuu .
Marila pitää konkurssiuhkaa vähäisenä . Velkaisten uudistaloyhtiöiden riskitilannetta hän pitää sen sijaan mielenkiintoisena seurattavana .
” Niissä osakeomistuksen jakautumisella on suuri merkitys . Suurimmat maksuvalmiusriskit uudiskohteissa ovat tietenkin yhtiöissä , joissa yksittäisellä sijoittajalla on suuri määrä osakkeita ja vastikkeenmaksukyky vahvasti vuokrakassavirran varassa . Jos yksittäinen sijoittaja ajautuu maksukyvyttömyyteen , voi tilanne muuttua nopeastikin . Vanhoissa yhtiöissä riski kohdistuu puolestaan yhtiöihin , joissa on eletty niin sanotusti ‘ kädestä suuhun ’ -periaatteella ennakoimatta tulevaa ”, Marila tarkentaa . n
KONKURSSI VOI OLLA ASUKKAALLE SUURI KRIISI
TEKSTI : HELI-MARIA WIIK
ASUNTO-OSAKKAALLE TALOYHTIÖN konkurssi voi olla suuri inhimillinen tragedia . Asunnolta saattaa mennä arvo ja asuntovelka jäädä . Jos näin tapahtuu , ihminen voi pahimmassa tapauksessa olla asunnoton .
” On tärkeää , että asia nostetaan esiin yhteiskunnallisena kysymyksenä ”, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo Yle uutisten haastattelussa .
Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia kertoo Ylelle , että käytännössä asukas voi joutua pois kodistaan .
” Prosessi on samanlainen kuin missä tahansa osakeyhtiössä . Osakas ei omista huoneistoa vaan osakkeita , jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan . Konkurssissa sijoitus yhtiöön raukeaa .”
Taloyhtiössä ottaa määräysvallan konkurssin jälkeen konkurssipesänhoitaja . Hänen tehtävänsä on huolehtia velkojien tarpeista .
” Tällöin realisoidaan se omaisuus , mikä on jäljellä . Tällaisia voivat olla rakennukset tai tontti . Käytännössä asukkaat voivat neuvotella asumisesta konkurssipesänhoitajan kanssa . On mahdollista , että asukas saa jonkin siirtymäajan muuttoon ”, Haltia tarkentaa Ylelle . n
26 kita 2 / 2023