KUVA : TANELI LASSILA
Johanna Viren on tehnyt pro gradu -opinnäytetyön työyksinäisyydestä Jyväskylän yliopistolle .
” Kun antaa työntekijälle palautetta hienosti tehdystä työstä tai hyvästä asenteesta , se voi olla hyvinkin kannatteleva teko työhyvinvoinnin kannalta .”
Yksinäisyys ei aina näy ulospäin Työsarkaa riittää vielä . Barometristä selviää , että kolmasosa ( 30 %) on havainnut yksinäisyyttä työyhteisössään ainakin silloin tällöin . Huolestuttavaa on , että lähes joka kymmenes ( 9 %) suomalainen havaitsee yksinäisyyttä omassa työyhteisössään melko usein tai jatkuvasti . Alle 30-vuotiaat sekä havaitsevat että kokevat yksinäisyyttä useammin kuin muut ikäryhmät : 18 – 29-vuotiaista jopa 39 % on havainnut yksinäisyyttä työyhteisössään .
Yksinäisyyttä voi silti olla haastavaa tunnistaa , sillä yksinäisyys on subjektiivinen kokemus eikä välttämättä näy ulospäin . 13 % vastaajista ei osannut sanoa , onko havainnut yksinäisyyttä työyhteisössään . Työpaikoilla muiden yksinäisyyttä ei välttämättä tule ajatelleeksi tai huomanneeksi , ja toisaalta yksinäisyyden ilmenemismuodot eivät ole kaikille tuttuja .
Nuorilla isoin yksinäisyysriski ? Syyskuussa julkaistu Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi ? -tutkimus kertoo , että yksinäisyys osuu väestöryhmiin eri tavoin . Nuorilla työntekijöillä on enemmän yksinäisyyttä kuin muilla ikäryhmillä . Alle 36-vuotiaista yksinäisyyttä kokee jo joka kolmas , vanhemmissa ikäluokissa joka neljäs .
Miten Suomi voi ? -tutkimuksen mukaan yksinäisyyden kokemus on kasvussa etätöitä tekevillä sekä miehillä . Nyt jo
”
Yksinäisyyttä voi olla haastavaa tunnistaa , sillä se on subjektiivinen kokemus .
joka kolmas kokoaikaista etätyötä tekevä kokee yksinäisyyttä , useampi kuin vaikeana koronavuotena 2021 .
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta näkee , että yhteisöllisyyden puute työpaikoilla on haaste , joka pitää ottaa vakavasti .
” Yksinäisyys nakertaa hyvinvointiamme ja syö entisestään voimavaroja hakeutua ihmisten pariin . Työpaikoilla on hyvä jatkaa vuoropuhelua ja kokeiluja parhaista käytännöistä , joilla yhdistetään työntekijän autonomian ja yhteisöllisyyden kaipuu ja hyödyt työnteolle ja hyvinvoinnille ”, linjaa Hakanen .
Miten käy hiljaisen tiedon ? Työyhteisöjen koheesio on koetuksella , mikäli työntekijät vetäytyvät kuoreensa .
” Tällaisessa tilanteessa hiljainen tieto ei enää leviä organisaation sisällä ”, huomauttaa Johanna Viren . ” Kulttuurin tasolla kaikki pitää osallistaa nykyistä paremmin .”
Hän peräänkuuluttaa ” kuulumisen kokemusta ”, jonka vahvistamisen pitäisi olla jokaisen esihenkilön prioriteettilistalla .
” Samalla rakennetaan positiivista työntekijäkokemusta ja sitoutetaan työntekijää organisaatioon .” n
44 HR viesti 1 / 2024