KUVA : DUUNITORI / ALTTI HEINILÄ
” Myönteiseen työnhakijakokemukseen kuuluu hakijoiden kohtaaminen henkilökohtaisella tasolla . Tavoitteena tulisi olla , että jokainen hakija tuntee itsensä huomatuksi ja saa palautetta ”, sanoo Duunitorin rekrytoinnin asiantuntija Lotta Viljamaa .
kauksen selkeydestä tai palkasta sopimisessa sekä työpaikkailmoituksen selkeydessä .
” Työnhakukokemus on abstrakti ja laaja aihe . Tutkimuksemme tavoitteena on tuottaa tietoa siitä , mitä hakijat pitävät tärkeänä ja millaisia keinoja työnantaja voi käyttää , jotta työnhakijakokemus olisi positiivinen ”, kertoo Lähteenkorva .
” Työnhakukokemuksen alkupistettä on vaikea määritellä yksiselitteisesti . Hakijakokemus voi alkaa esimerkiksi työpaikkailmoituksen lukemisesta , rekrytoijan yhteydenotosta tai jo ennen yksittäisen rekrytoinnin avautumista , jos hakijalla on aikaisempaa tietoa työnantajasta . Esimerkiksi suorahaussa hakijakokemuksen alku on hyvin erilainen kuin ilmoitushaussa , jossa hakija vastaa työpaikkailmoitukseen ”, pohtii Viljamaa .
” Työnhakijakokemuksen päätepistekin on häilyvä . Hakijakokemukseen sisältyvät myös työsopimuksen solmiminen ja perehdytys , jonka jälkeen työnhakijakokemus muuttuu vähitellen työntekijäkokemukseksi ”, lisää Lähteenkorva .
Palautekyselyillä saa tietoa hakijakokemuksesta Työnhakijakokemuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä , joka palkitsee jatkossa helpompina ja sujuvampina hakuprosesseina . Kehittämistyötä kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteet .
Hyvän työnhakijakokemuksen luomiseen tarvitaan resursseja ja yhteisesti luodut tavoitteet . Rekrytointiprosessia ja työnhakijakokemusta kehitettäessä toimenpiteet kannattaa kohdentaa mitatun tiedon perusteella . Kehitystyön aluksi on mietittävä millaisilla keinoilla tämän hetkistä kokemusta voisi mitata .
” Toimivan mittariston avulla kerätyn tiedon avulla hakijakokemusta voi johtaa ja hallita . Hakijakokemusta kehitettäessä yrityksen johdolla , henkilöstöhallinnolla esihenkilöillä ja rekrytoijilla tulee olla yhteinen tavoite ja käsitys siitä , millaiseen hakijakokemukseen pyritään ”, Lähteenkorva sanoo .
Hakijoille suunnatut palautekyselyt antavat ajantasaista tietoa rekrytointiprosessista . Mittaristoa suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota merkityksellisimpiin kohtauspisteisiin ja pyytää palautetta oikea-aikaisesti ja räätälöidysti .
” Palautetta kannattaa pyytää muun muassa työpaikkailmoituksen informatiivisuudesta , organisaation urasivujen hyödyllisyydestä hakijalle ja rekrytointikeskustelun sujumisesta . Lisäksi voi selvittää kokemuksia mahdollisista työnäytteistä , ennakkotehtävistä tai soveltuvuuskokeista ”, sanoo Lähteenkorva .
Laadullinen aineisto rikastaa tietoa Palautekyselyissä kannattaa hyödyntää sekä kvantitatiivista
1 / 2023 HR viesti 29